Kangerlussuarmut aqqusinniassaq

Sisimiut Kangerlussuullu akornanni ATV-nut aqqut Sisimiut Kangerlussuullu akornanni aqqusineqalernissamut aallarniutaassaaq. ATV-nut aqqut aqqusinertuulli aamma ukioq kaajallallugu ammasarsinnaanavianngilaq, ilaatigut upernarsarnerani maj/juunimi pinngortitamut aqqut aserorsaataassammat, ilaatigullu ukiuunerani aputaajaasarnissaq imminut akilersinnaanaviarunanngimmat. Taamaattorli ATV-nut aqquteqarnerup aasaanerani takornariaqarnerup innuttaasullu Sisimiut Kangerlussuullu akornanni angallannerat malunnaateqarluartumik pitsanngoriartissinnaavaa.

ATV-t aqqutaat 

Sisimiut Kommunerisimasaata, malitsigisaanillu Qeqqata Kommuniata Sisimiut Kangerlussuullu akornanni aqqusineqalernissap piviusunngortinnissaa kissaatigisimavaat. Aqqut asfaltigaanngitsoq sanileriinnik angallavissialik 3-500 mio koruuninik akeqassasoq naatsorsuutigineqarpoq, aningaasaliissutissanilli nassaarfigineqarsimanani.

Tassunga taarsiullugu Sisimiut Kangerlussuullu akornanni ATV-nut aqqummik pilersitsinissaq, piffissap ingerlanerani aqqusinivinngortinneqarsinnaasumik, kommunimut ajornarnavianngilaq.

Inuiaqatigiit aningaasaqarnerinut kingunissai 

Sisimiut Kangerlussuullu akornanni aqqusinniornissamut atatillugu piffissat ilaanni arlalitsigut misissueqqissaartoqartarlunilu assigiinngitsunik nalunaarusiortoqartarpoq. Pingaartumik aqquserngup sukkoortinneqarnissaa pillugu assigiinngitsunik, tassungalu atatillugu aningaasartuutissat pillugit misissuisoqarnikuuvoq, soorluttaaq aqquserngup kingunerisaanik aningaasaqarnikkut periarfissanngortussat, aqqusinniornissallu aningaasalersorneqarnissaa misissorneqarnikuusut.

Maannakkut aqqusinissatut piukkunneqarlutik misissorneqarsimasunut sanilliullugu Nerumap qooruatigut, Tasersuarlu avannaqqullugu aqqusinniortoqaraluarpat teknikkikkut ajornannginnerussasoq, avatangiisinillu annikinnerusumik eqquissasoq paasinarsivoq. Itinnermi qooroq natilullunilu innaanera, illuatungeriillunilu qatsissuunera, Itinnermi aqqusinniortoqarnissaanut teknikkikkut unammillernartussaapput. Avatangiisit eqqarsaatigalugit Itinnermi qooroq uumasorpassuarnit najorneqarpoq. Aqqusineq avannaatungaatiguussagaluarpat aamma aasarsiortarfik Aasivissuit, UNESCO-p Qeqqata Kommuniani nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortinniagaanut qitiusoq aqqusaartussaavaa.

Aqqusinissaq avannaatungaatigoortoq 2015-2016-imi pisuffigalugu misissorneqarpoq, tassanilu annertuumik qaartiterinngikkaluarluni, innaqarpianngitsumillu aqqusinniorfissaqqissoq nassaarineqarsimalluni. Tamanna tunuliaqutaralugu nalilerneqarpoq, nalinginnaasumik aqqusinniortarnertut aqqusineq toqqaviliunngikkaluarlugu aqqusiassaq 15 mio. koruuninik akeqassasoq, ingerlatsinermullu ukiumut ½ mio. koruuninik naleqassasoq. Nunaannakkut aqqusiassap kangisissortaa ukiup annersaani ingerlavigineqarsinnaassaaq, kippasissortaali ukiup ingerlanerani sivikinnerusumik ingerlavigineqartarsinnaanissaa naatsorsuutigineqartariaqarluni.

Inuiaqatigiit aningaasaqarnerinut kingunissai misissuiffigineqarnikuupput, misissuinerullu takutippaa, sanaartortitsinissami ingerlatsinissamilu aningaasartuutinut sanilliullugu nunaannarmi aqqusiamit inuiaqatigiit isertitassaat annertunerussasut. Ullutsinni naleqassutsit aallaavigalugit inuiaqatigiit isertitassaat agguaqatigiissikkaanni takornarialerinikkut 50,4 mio. koruuninik, pisuussutinit uumassusilinnit 13,9 mio. koruuninik, ilisimatusarnerniillu 2,2 mio. koruuninik isertitaqassapput.

Aningaasartuutit/Isertitat Sanaartorneq Ingerlatsineq Takornariaqarneq Pisuussutit uumassusillit Ilisimatusarneq
Mio. kr. -15,0 -6,8 50,4 13,9 2,2

Inuiaqatigiit aningaasaqarnerisa misissuiffigeqqissaarneqarneratigut paasinarsivoq, 15 mio. koruuninik aningaasaliissutit ukiut arfineq-marluk qaangiuppata utertinneqariissasut, taamaattumillu 2017-imi sanaartorneqarpat inuiaqatigiit aningaasaqarnerat eqqarsaatigalugu aningaasaliissutit 2024-mi nul-inngussallutik (break-even). Takornarialerisut iluanaaruteqarnerussapput, iluanaarutissammi 75 procentii takornarissanut tunngassuteqarmata. Takornarissat ukiup qanoq ilineranut assigiinngitsunut agguataarneqarput, taamaalilluni inuiaqatigiit aningaasaqarnerinut kingunissat misissuiffigeqqissaarneqarnerini angusassat pitsaasutut nalilerneqarlutik.

Inuiaqatigiit aningaasaqarnerinut kingunissaanut nalunaarusiaq tamakkiisumik uani aaneqarsinnaavoq.

Inuutissarsiutitigut periarfissat 

Kingusinnerusukkut aqqusinivinngortussaasumik nunaannakkut aqqusineqalernikkut, Sisimiut Kangerlussuullu akornanni periarfissarpassuit ammaanneqassapput. Ilaatigut matumap ataani takussusiorneqarlutik inuutissarsiorfiit nutaat.

ARTEK-ip misissuinera  

ARTEK Sisimiut Kangerlussuullu akornanni aqqusinniornissamut tunngasunik teknikkikkut assigiinngitsunik misissuinikuuvoq, matumani aqqutip sukkoornissaanut siunnersuutit assigiinngitsut ilanngullugit. Rambøll Kangerlussuarmiit Tasersuup tungaanut aqqutip sukkoornissaanut siunnersuusiorsimavoq, aqqullu tamaat avatangiisinut sunniutigisinnaasaanik nalilersuiffigimallugu.

Teknikkikkut misissuinerit avatangiisinut misissuinerit assigalugit, Tasersuaq avannaqqullugu (Itinnerup Kangerlussuullu akornatigut) Nerumap qooruatigoorluni Sisimiut tungaanut aqqutip inissisimanissaa naleqqunnerussasoq takutippaat. Taamaaliornikkut avatangiisitigut soqutiginaatilik Itinnerup eqqaaniittoq, qaqqallu innartuneri peqqutaallutik, ingammik kujataa-tungaaaqqusaalatugiuminaassinnaassasoq avaqqunneqarsinnaassagaluarpoq.

Avannaa-tungaatigut aqqutip inissisimatinnissaata pitsaaqutigaa, kuuit akulloqqutassat amerlanngimmata, ATV-nullu aqqutissaq ajornaatsumik pilersinneqarsinnaassalluni. Aqqut taamaattoq kingusinnerusukkut aqqusinniarineqarsinnaavoq. Piffiilli ilaanni ATV-nut aqqummiit allaanerulaamik inissiinissaq pisariaqaratarsinnaassaaq.

ATV-nut aqqutip annerpaamik 15 %-mik sivinganeqarnissaa ilimagineqarpoq, piffinnili ataasiakkaani sivinganerusinnaassalluni. Innuttaasunit takornarissaniillu Sisimiut Kangerlussuullu akornatigut aqqut 15 % tikillugu sivinganertalik aqqutigineqarsinnaassaaq. Aqqusinivik annerpaamik 8%-mik sivinganeqarsinnaavoq, piffinnili ataasiakkaani sivinganerulaarsinnaassajunnarsilluni.

ATV-nut aqqut aminneruvortaaq, ATV 1,2 meteritut silitsigigami. Aqqut ingerlasumut ataasiinnarmut naatsorsuussaavoq, sukkassuserlu aqqusinermituulli qaffasitsiginani, manna tikillugu pilersaarutit malillugit 60 km/t eqqarsaataalluni. ATV-nut aqqut aqqusinertut angallaffiusutut ingerlanavianngilaq, Sisimiut Kangerlussuullu akornanni ATV-t atorlugit ingerlanissaq ullup ataatsip missaaniittassasoq ilimagineqarmat. Sananeqarnissaanut maskiinat atugassat eqqarsaatigalugit aqqutip naammasseriikkap 3 meterit missaani silitsiginissaa ilimanarpoq.

Sumiissusersiutit isumannaallisaateqarnissarlu  

ATV-t atorlugit angalanissaq, ingammik Kangerlussuup eqqaani unammillernassaaq, unioqqutitsilluni angalanerit kingunerisaanik aqqutikut sivisuumik nunami ersissagamik. Taamaammat Sisimiut Kangerlussuullu akornanni angalaneq aqqummi sanaami nalunaaqutsersukkamiluunniit ingerlanneqarnissaa pingaaruteqarpoq.

Tamatuma saniatigut Sisimiut Kangerlussuullu akornanni ATV-nut aqqutikkut angalaneq ATV-nut sumiissusersiutilinnut ajutoortoqartillugulu satellit-inut attavilimmik isumannaallisaasikkanut atugassiaasariaqarpoq. Sumiissusersiutit ATV-t ATV-nut aqqutikkut ingerlasimanersut nalunaarsornissaa ajornartissanngilaat, isumannaallisaateqarnerullu aqqutip ilaani ajutoortoqartillugu sillimaniarnissamut upalungaarsimanissaq qulakkiissallugu.

Nuna tamakkerlugu ATV-t sumissusersiuteqarlutillu isumannaallisaateqarnissaat pissusissamisuussaaq, taamaaliornikkut ATV-nut aqqutit avataatigut angalalluni unioqqutitsisarnerit pinaveersaartinneqarsinnaalissammata.

ATV-mik aqqusinissaq Tasiusamiit Apussuarnut Maniitsup eqqaani 

Pilersaarutsit ilaraat aaamma ATV-nik aqqusiniornissaq tasiusamiik Apussuarnut Maniitsup eeqqaani. ATV aqqut Apussuarnut sisoraartarffissuartut taamaalilluni nukittorsarneqassalluni takornarissanut minnerunngitsumillu sisoraartartunut (heliskiing).