Albrichtine Lynge

Albrichtine Lyngep allaffiani allagarsiivimmi atuarneqarsinnaasut maana aallaqqaasiutigalugit issualaarpakka.
Allattoq: Jakob Møller Lyberth, pisortaanerup sulisuinut pisortaq

Suli pinnguassaagut 

Tyskeq tarnip pissusiinik ilisimasaliullunilu filosoffiusimasoq ilaatigut taama allannikuuvoq, oqaasiilu taakku Kangaamiuni meeraateqarfiup (dagplejecenter) “Naja”-p aqutsisuata Albrichtine Lyngep allaffiani allagarsiivimmi atuarneqarsinnaasut maana aallaqqaasiutigalugit issualaarpakka.
Albrichtine Kangaamiormiuuvoq ataatagalugu aasaq manna 80-iliisoq Jens Larsen anaanagalugulu Marie, niviarsiulluni Petrussen, 2002-mi toqusoq. Albrichtine siorna “Naja”-mi aqutsisunngornissi sioqqullugu ukiuni sisamani aqutsisuugallartutut inissisimasimavoq, maannalu katillugit aqqanilinnik sulisoqarluni.
Albrichtine Nunaqarfimmi Aqutsisuni arnartatuaavoq, Atassut sinnerlugu qinigaalluni.

Sulisut 

Kangaamiut inui qangamut naleqqiullugu ikilinikuugaluaqisut taamaattoq kinguaariit suli taakkoorpasipput, taamaanneralu sulisut katitigaanerisigut ersippoq.
Meeqqerisut tassaapput Laurentia Martinsen, Vilhelmine Petrussen, Angisôk’ Kreutzmann, Najaaraq Egede aamma Paninnguaq Lynge. Sofiaaraq Larsen, isumaginninnermi ikiorti, innarluutilimmut tapersersortaavoq, Kristine Sommer igasuulluni, Sofie Lyberth eqqiaasuulluni Ulrik Lyberth pedeliusoq. Kingulliit taasat marluk ullup affaa “Naja”-mi sulisarput.
Tullersortinilu Karoline Sommer maanna aqutsisutut ilinniarneq, Niuernermik Ilinniarfiup aaqqissugaa, ingerlatileruttorpaat.

Illu pisoqalisoq 

Meeraateqarfik “Naja” 1964-imi sanaajuvoq, allallu assigalugit aserfallassimammat pilersaarutaavoq nutaamik taarserneqarnissaa. Aammami naammanngilaq. Meeraatigineqartut katillugit 28-usut ilaat angajulliit “Timmiaaqqat” (4,5-6 år) saniani atuarfimmiitinneqartarput atuartuiit qanillillugit malinnaaffigisarlugillu atualernissaminnut taamaasillutik ikaarsaariartortinneqarlutik. Nukanganerusortaat “Nanuaqqat” (0-2,5 år) aamma “Ukalikkut” (2,5-4,5 år) meeraateqarfiup illutaaniittarput, iluarsaateqqitaasumi.

Pingaartitat 

Albrichtinep “Naja” tikippaa aalajangersimasunik akuerisaasunik pingaartitaqanngitsoq, maannali tassa peqarpoq sulinikkut siulersuinikkullu najoqqutarineqartunik.

Meeqqap killiffia ataqqillugu ineriartortitsineq, nammineersinnaalernissamik kaammattuineq. Pingaartuuvoq meeqqat ataasiakkaat piginnaasaasa ataqqinissaat, sanngiiffiisigut kammaattornissaat, aammalu pikkoriffiisigut nersualaartarnissaat.

Inuiaqatigiinni, nunaqarfimmi pisunut malinnaatitsilluni kinaassutsimik ilinniartitsineq. Kangaamiuni pisunut kulturimut tunngassutilinnut malinnaatitsineq, peqataasitsineq. 24. februar; Kalaaliaqqami soqarpa? Suliffeqarfiit suuneri, kikkut tassani sulippat? Il.il. Kalaallit Nunaanni, nunani allani susoqarpa? Meeqqamut paasiuminartunngorlugu nassuiaassisarnikkut ilinniartitsineq.

Ukiumut ataasiarluni meeqqat ilaqutaat ilagalugit asiartarneq.

Ukiup qanoq ilinera aallaavigalugu sammisaqartarnerit, pinngortitami pisunnerit, nunatta pissarititaanik katersilluni suliaqarneq. Saqqaamiunut asiarneq ukiumut pilersaarummi ilaajuaannarpoq. Juulleriartornerani, anaalerivissiulernermi il.il. suliaqarneq. Ukiup qanoq ilinerani Kangaamiuni susoqartarpa? Aalisartut piniartullu massakkut sunniarpat? Sulisartut sulerippat? Qaqqamut pisuttuarneq – meeqqap imminut tatiginerulerneranik, pinngortitamut paasinnilerneranik kinguneqartarpoq. Ujaqqanik, orpikkanik assigisaanillu katersineq suliaqarnerlu.

Nunagisamut asanninneq 

Malunnarpoq Kangaamiormiut pingaartitaat ataaseq suli ataqqineqaqisoq, tassa 1908-mi qaannat anorersualiussaallutik 24. februar ajunaarnerannik ukiut tamaasa nalliussisarneq. Ukioq manna 2016-imi taamanikkut iliarsorortut ilaata kinguaava utoqqalisoq aggersarlugu oqaluttuartinneqarpoq, tammatsaaliuiniarlutik, soorlu meeqqat qaannanik titartaasillugit qiortaasillugillu. Sulisuinnaanngitsut, aammattaarli angajoqqaat tamatuminnga pingaartitsinerat Albrichtinep unnersiutigaa.

Inuiattut erinarsuutitta aappaa “Nuna asiilasooq” meeqqat ilinniartagaasa ilagisimavaat. Ilaasagooq marlunnik ukiulinnguup juullimi orpilialeramik atorneqassasoq kissaatigisimavaa, immaqa nuannarinermit. Allatummigooq ajornarmat najuuttut tamarmik nikuillutik erinarsorsimavaat.

Meeqqerivitsialak 

Perorsaanermut tunngasut “Meeqqerivitsialak”-koortut Kangaamiuni aamma malunniukkiartortut Albrichtine oqarpoq, pingaartitanunngooq ilanngunneqassapput.

Tamatuma tungaanut sulinermi “Kivitseqatigiit”-nik taaneqartartut Kangaamiunut aggertarput. Kivitseqatigiit tassaapput 2013-imi kommunini tamani pilersinneqartut, suliassaralugu meeqqanut ilikkalertorfiusunik periutsinik suleqatiminnut ingerlatitseqqiisussat.
Kangaamiunut tikikkaangamik “Naja”-mi ingerlatanik suliniutinillu kaammattuisarnerat Albrichtinep assut iluarusuutigaa, nammineq oqarneratut “iluaqaaq”. Siumoorlutinngooq paasiniartarpaat suna sulisut pisariaqartinneraat, soorlu meeraq sakkortooq pillugu, taava pikkorissaanertut ingerlatinngikkaluarlugu oqaloqatigiinnikkut tamanna pisarpoq.

Atualernissamut ikaarsaariartitsineq 

Perorsaanermi periaaseq immaqa nalaatsornerinnakkut nassaarineqartoq Albrichtinep oqaluttuaraa, “Kangaamiut-metoden”-imik taasani.

Inissaasuaneq pillugu angajulliit “Timmiaaqqat” meeraateqarfik qimallugu atuarfimmut inissinneqarnermikkut atualernissamut ikaarsaariartornerat assigiinngitsutigut ikorfartorneqartoq ingerlalluartutut oqaatigaa. Taakku atualertussat taamaasillugit ataatsimoortinneqalerput, ukioqatigiiullutik ataatsimuulernerullutik ikaarsaariartorluarsinnaaleramik. Allatsikkaangamik namminneerlutik atuartunut pulaarsinnaanngortarput malinnaaffigilersarlugit, soorlu timersortarfimmut timersoqatigiartoqatigisarlugit. Nukarlernit avissaarnermikkut piareersimasut malinnaaffigilerlugillu naliginerusalersimavaat, taamaasillutik atualernissaminnut inerinnerulersarlutik.

Angajoqqaattaaq akuupput 

Angajoqqaattaaq perorsaanilerinermik soqutigisaqarluarput. Siullerminngooq “Naja” børnehaviinnartut isigineqartarsimavoq, meeqqat paariinnarneqartarfiattut, maannakkulli angajoqqaat qitornami ilikkagaqarnissaat pingaartitarilernikuuaat, nalunagu qitornami “Naja”-miinnertik ilikkagaqarfigissagaat. “Naja”-mi sulisut tamarmik taamaasillutik meeqqanut perorsaasuunerat akuersorneqarpoq aamma, naak tamarmik inulerisutut ilinniagaqarsimasuunngikkaluarlutik.

Assigiinngisitaartunik nerisaqarneq 

Igasoqarnikkut pissutsit Albrichtinip iluarisimaarpai aamma. “Nammineq igasoqarnerput iluaqutigaarput. Igaffimmiutta ukiumut aningaasartuutigut eqqumaffigilluarpai.”
Ullaakkut meeraq ullaakkorsiortinneqareerluni takkuttassaaq, periarfissaavorli taquarsinnaaneq.

Aqqanernut nereqatigiittoqartarpoq, sapaatip akunneranut pingasoriarluni iffianik qallersukkanik, taavalu marloriarluni igaanik kissartunik, tamatumani kalaalimerngit salliutinneqartarlutik, qallunaaminernik aapperlugit. Ukiup kaajallakkiartornerani pisaasartut naapertorlugit kalaalimerngit nerisassaalluartarput, soorlu maanna ukiarnerani kapisillit. Ualikkut inuussutissaqarluartunik sassaalliisoqartarpoq.
Meeqqat kalaaliaqqat naatitartornerat Albrichtinip immikkut ittumik taavaa. Angerlarsimaffimminnigooq ilaat naatitanik neriumanngittariarlutik “Naja”-mi ataatsimuuleraangamik naatitartorumalersarput. “Naja”-migooq nerisassiat nerisarnerlu angajoqqaat nuannaarutigisarpaat, naammagittaalliortoqassaarporooq.

Atuisut ataatsimiisinneqartarnerat 

Ukiumut inini ataasiakkaani, aammalu ataatsimoorluni, ataatsimiittoqartarpoq. Meeraq pillugu ukiumut marloriarluni ataasiukkaarisoqartarpoq, pinartoqartillugulu akulikinnerusinnaapput.

Qeqqata Kommunia

Albrichtine Lynge

+299 81 94 18

najakang@greennet.gl