Qaasuitsup killeqarfiani kommuni

Kommuni Qaasuitsup (polarcirkel) killeqarfiata Itilleq kujaqqutitsiarlugu aveqqavaa.
Silaannaa issittup silaannaralugu, ukiumilu issitsillugu ammut 35º-it angusarlugit aasakkullu kiatsillugu qummut 20º-it angusarlugit.
Kommuni ukioq kaajallallugu sikuneq ajortumiippoq, taamaattumillu ukioq kaajallallugu nioqqutissanik pilersugaalluni.
Kommuni qimmeqarfiit taamalu qimusserfiusinnaasut kujallersarivaat, Sisimiullu qimusseqarfiullutik.
Aamma kommunimiippoq Kalaallit Nunaanni mittarfeqarfiit annersaat, Kangerlussuaq, taassumalu imarpik qulaallugu nunallu iluani angalasut sulissutaralugit, Kalaallillu Nunaata timmisartutigut pingaarutilimmik attaveqarnerat isumagisaralugu.

Qeqqata Kommuniani 10.000 ataatilaarlugit najugaqarput. Qeqqata Kommunia 1. januar 2009 pilersinneqarpoq Sisimiut Maniitsorlu kattunnerasigut.
  • Atuilluartuunissamut suliniut

    2020-mi Issittumi atuilluartuulluni inuiaqatigiit maligassiuinissamut Qeqqata Kommunia aallarnisaasuunissarput takorluugaraat.

  • Illoqarfiit nunaqarfiillu

    Qeqqata Kommuniani marlunnik illoqarfeqarpoq Sisimiut aamma Maniitsoq, 6-illu nunaqarfeqarluni, Itilleq, Sarfannguit, Kangerlussuaq, Kangaamiut, Napasoq aamma Atammik

  • Kangerlussuaq nunat assigiinngitsut akornanni mittarfeqarfik

    Kangerlussuarmi Mittarfik asfaltigaasoq 2.815 meter x 60 meteriusoq, silallu qanoq innera patsisaalluni miffigineqarsinnaanerata aallarfigineqarsinnaaneratalu 99 procentiuneratigut nunarsuami pitsaanersaalluni, Kalaallit Nunaanni nunat assigiinngitsut akornanni mittarfiuvoq.

    Kangerlussuarmi mittarfik pillugu tusagassiutitigut nalunaarutit nutaarsiassallu takujuminarsarniarlugit, ullormilu saqqummiunneqarfii malillugu ataatsimoortippagut.

  • Kommunimi pilersaarut

    Ukiuni aggersuni Kommunalbestyrelsip suut ineriartortikkusunnerai kommunip pilersaarusiorneqarnerani nassuiarneqarput. Illoqarfitsinni nunaannarmilu pitsaassutsit suut inerioartortikkusutatsinnut paariinnarusutatsinnullu kommunip pilersaarusiorneqarnera ilaassapput, ilutigitillugu inuutissarsiornikkut ineriartortitsinermut periarfissiisoqassaaq, aningaasaqarnikkut imminut nappassinnaanermut ilapertuutaasussamik.

  • Kommunip ilisarnaataa

    Qeqqata Kommuniata ilisarnaataa atussagukku asseq (logo) Atortut taakku
    marluk immikkoortissanngilatit imaluunniit imminnut attuumanerat annerulersinnagu ungasinnerulersissanngilat Qeqqata Kommunia apereqqaartsinnagu.

  • Kommuunimi sulisumik naapitsigit

    Qeqqata Kommuniani 1300-inik sulisoqarpoq (atuarfiit, paaqqinnittarfiit, utoqqaat illui, allaffissuarni), taakkunani 141-it atorfeqarput allaffeqarfimmi 141-it Sisimiuni 94-it aammalu Maniitsumi 47-it sulisuullutik.
    Uani quppernermi kommuunimi sulisut assigiinngitsut pillugit atuagaqarsinnaavutit. Sulisoq nutaaq, ukiuni 37-ni atorfeqarsimasoq aamma suliffimmik misiliisoq pillugit allaaserisat atuarsinnaavatit.

  • Pilersaarusiornermi periusissat

    Qeqqata Kommuniani illoqarfiit nunaqarfiillu suup tungaanut ineriartortinneqarnissaanik kommunalbestyrelsip kissaataa takutinniarlugu pilersaarusiornermi periusissaq siunertaqarpoq. Pilersaarusiornermi periusissaq kommunip ineriartortinneqarnissaanut
    politikkikkut sakkussaavoq.

  • Qeqqata Kommuniani UNESCOmut nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortitsiniarneq

    Ukiuni arlalinni piareersaasiortoqareerluni, Qeqqata Kommunia Namminersorlutillu Oqartussat suliamut ilisimasalinnik suleqateqarlutik UNESCO-p Nunarsuarmioqatigiinut kingornussassaannut qinnuteqaammik nassiussipput.

  • Sulisut webmailiat

    Kommunimi suleqataasutut allaffinniinngikkuit illit e-mailit quppersakkami uani alakkarsinnaavat.