Paasissutissat nalinginnaasut
Kapisilinnik sunngiffimmi aalisarniaruit aalisarsinnaanermut akuersissummik atuuttumik peqassaatit.
Quppernermi uani kapisilinnik aalisarnissamut piumasaqaatit malittarisassallu immikkut ittut pillugit atuarsinnaavutit.
Aalisarnermut malittarisassat piumasaqaatillu aalajangersarneqarsimasut malinnissaannut pisussaaffeqarputit. Taakkunani ileqqoreqqusat angerlarsimaffittut kommunerisanni immikkuullarissinnaasut, soorlu sumiiffinnut eqqissisimatitanut illersuisut, aamma atuutsinneqarput. Kommunini ileqqoreqqusat pillugit paasisaqarnerusinnaavutit, uani: inatsisit.gl
Sunngiffimmi aalisartutut nalunaartarnissamut pisussaaffeqarputit.
Qassutitit tamatigut napittaajarneranni kapisillit pisatit nalunaarutigisassavatit. Pisaqarsimanngikkaangavit (0-mik) imaluunniit aalisariarsimanngikkaangavit aamma nalunaaruteqartassaatit.
Sinerissap qanittuani kapisilinniarnermi Kalaallit Nunaat tamakkerlugu ataatsimut pisassiissutit aalajangersaaffigineqartarput, taakkulu inuussutissarsiutigalugu aalisartunut saniatigooralugulu aalisartunut agguaanneqartarput. Kapisilinniarneq pisassat nungunnissaasa tungaanut ingerlanneqartarpoq, tassanilu sunngiffimmi aalisartut tamarmik pisassiissutinit taakkunanit aalisartarput. Pisassiissutit tamarmik aalisarneqarneqareeraangata aalisarneq unitsinneqartarpoq.
Aalisarsinnaanermut akuersissut ukunani atuuppoq:
- Sumiiffimmi killilikkami ataatsimi,
- Ukiumi ataatsimi januaarip aallaqqaataaniit decembarip 31-ianut, imaluunniit
- Piffissami aalisarfiusumi ataatsimi Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit nalunaarutigineqartumi.
Atlantikup kapisilianik aalisarnermut aqutsinissamik pilersaarut aallaavigalugu ingerlanneqartarpoq.
Una toorlugu Kalaallit Nunaanni Atlantikup kapisilianik aalisarnissamut aqutsinissamik pilersaarut atuarsinnaavat
Qinnuteqarnissamut piumasaqaatit
Sunngiffimmi aalisartutut aalisarsinnaanermut akuersissut pillugu qinnuteqarsinnaanermut piumasaqaatit makku naammassisimassavatit:
- Kalaallit Nunaanni imaluunniit Danmarkimi innuttaassaatit (naalagaaffimmi innuttaassuseqassaatit), Kalaallit Nunaannilu aalajangersimasumik najugaqartuullutit.
- Nunami allami naalagaaffimmi innuttaasutut Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqassaatit aamma ukiuni marlunni ataqatigiissumik najugaqarsimassallutit.
- Ukiup siuliani kapisilinniarsinnaanermut akuersissutaateqarsimaguit, akuersissutip atuutilersinnissaanut pisat pillugit nalunaarsuutit Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmut (KANUAANA-mut) nassiussimassavat. Tamanna aamma 0-mik pisaqarsimanermi atuuppoq.
Aqutsiveqarfiit
Kapisilinniarneq aqutsiveqarfinnut sisamanut aggulunneqarpoq:
- Kitaata avannaa (64°15' N-p avannaani)
- Kitaata kujataa (64°15' N-p kujataani)
- Tunu (sineriak tamakkerlugu)
- Kapisillit kuuat (pineqartut tassaapput kuummi tasinngortanilu kiisalu kuup akuanit 1000 meterinit ungasinnerusumi aalisarnerit)
Qinnuteqaruit sumiiffik akuersissuteqarfiusussatut kissaatigisat toqqassavat.
Malugiuk: Kapisillit kuuani tasinngortanilu aamma kuup taassuma akuanit 1000 meterisut ungasitsigisumiittut kapisillit Nunatta nammineq kapisiligivai aamma kapisillit aqutsiveqarfimmi tassani pisarineqartartut Atlantikup kapisiliinik pisassiissutinit aqutsiveqarfinni allani aalisarneqartartunit ilanngaatigineqartanngillat.
Piffissaq aalisarfiusoq
Naalakkersuisut kapisilinniarnermut piffissarititaasoq KNAPK siunersiorlugu ataani allaqqasut malillugit aalajangertarpaat.
Aqutsiveqarfik: |
Aalisarnermi piffissarititaasoq: |
Avannaata kitaani |
1/9 - 31/10 |
Kujataata kitaani aamma Kapisillit
|
1/8 - 30/9 |
Tunu |
15/8 – 15/10 |
Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik-mit nalunaaruteqartoqareerpat aalisarneq aallartissaaq, pisassiissutillu aalisarneqareerpata unissalluni.
Aalisarnermik atortuutit pillugit piumasaqaatit
Sunngiffimmi kapisilinniarnermi atortut uku atoqqusaapput:
- Qarsorsat aamma
- Qassutit ataatsit 2000-inik qilernillit, taakkulu nigartaat 140 mm-iussapput
Kapisillit kuuat immikkut
- Kapisillit kuuanni tassanilu tasinngortani aamma kuup akuanit 1000 meterimik ungasitsigisumi qarsorsat qissattaatilluunniit taamaallaat atorneqarsinnaapput. Kapisillit Kuuata paavani 1000 meter-imit qaninnerusumut qassuserneq inerteqqutaavoq.
Qassusersornermi malittarisassat
- Aalisarnermi atortuutit piginnittup atianik ersarissumik nalunaaqutserneqarsimassapput. Nalunaaqutsiinerit imermit arrortinneqarsinnaassanngillat.
- Kangillersimanerit, kangerliumarnit ikerasaallu qassutinit asserneqassanngillat. Imaatigut angalasoqarsinnaanera aamma mianersuutigineqassaaq.
- Qassutit kapisilinniutit qassutinut tullernut minnerpaamik 30 meterinik akunnilerlugit nivinngarneqartassapput.
- Kuup akuanit minnerpaamik 500 meterinit ungasissusilimmi qassusertassaatit.
- Qassuserfigisavit matuneqannginnerani qassutitit qaqissavatit. Aalisarnerup matunissaa tusagassiorfitsigut alaatsinaassavat.
Malugiuk: Qassutit tissukartittakkat atorneqaqqusaanngillat.
Attaveqaatitigut qinnuteqaatit nassiunniarukku (MitID-eqaruit)
Kapisilinniarsinnaanermut akuersissummik qinnuteqarniaruit nammineerluni immersuinissamut toortagaq sungaartoq "Ugguuna qinnuteqarit" quppernermi uani qullerpaamiittoq atorlugu qarasaasiakkut qinnuteqarsinnaavutit. Immersuiffissaq qarasaasiakkut immersorniarukku nassiunniarukkulu "Immersoruk nassiullugulu" toqqaruk.
Nammineerluni immersuiffissaq/web-i atorniarukku nammineerlutit MitID-risat atorlugu isissaatit.
Ikiortariaqaruit kommunerisannut saaffiginnissinnaavutit.
Malugiuk: Kapisilinniarsinnaanermut akuersissutaateqarsimaguit, pisatillu ukiup siuliani nalunaarutiginngitsoorsimagukkit, ukiumi pineqartumi kapisilinniarsinnaanermut akuersissummik tunineqarsinnaanngilatit.
Ornigullutit qinnuteqaatit tunniukkiartorniarukku (MitID-eqanngikkuit)
Kapisilinniarsinnaanermut akuersissummik qinnuteqarniaruit qinnuteqarnermut immersugassaq immersorsinnaavat.
Toortakkap sungaartup ”Ugguuna qinnuteqarit” atorneratigut imaaliorsinnaavutit:
- Qinnuteqaat anisinniarukku "Anisiguk" toqqassavat, assannik allallugu immersussavat tunniunniarukkulu (MitID-qarnissaq pisariaqanngilaq).
Immersuiffissaq najukkanni innuttaasunik sullissivimmut imaluunniit nunaqarfiup allaffianut tunniutissavat.
Suliamut ingerlatseriaaseq
Qinnuteqaatit nassiutereerukku aalisarsinnaanermut akuersissummik suliaqarneq aallartissaaq.
Qarasaasiaq atorlugu qinnuteqarsimaguit qinnuteqaatit Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut toqqaannartumik nassiunneqassaaq, tassaniittullu qinnuteqaatigisat suliarissavaat. Qinnuteqaativit tigusimaneranik uppernarsaammik mailikkut tigusaqarumaarputit.
Qinnuteqaammik immersugassaq anisereerukku immersorlugulu qinnuteqaatit Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut kommunip ingerlateqqissavaa, Naalakkersuisoqarfimmilu qinnuteqaatit suliarineqassaaq.
Taakku marluk pineqartillugit qinnuteqaat Aalisarnermut Immikkoortortaqarfimmi sulianik suliarinnittartumut attuumassutilimmut ingerlateqqinneqarumaarpoq.
Qinnuteqaatinnik suliaqarneq ullut suliffiusartut qulit missaannik sivisussuseqassaaq. Qinnuteqaativit suliarineqarnissaanut paasissutissat amigarpata attavigineqarumaarputit.
Mailimut qinnuteqarfissannit qinnuteqaatip akuerineqarsimanera itigartitsissutigineqarsimaneraluunniit akissutigineqarumaarpoq.
Qinnuteqaatit kommunimut tunniutereersimagukku qinnuteqaatit akuerineqarsimanersoq imaluunniit itigartinneqarsimanersoq pillugu kommunimit akissutisiumaarputit.
Nalunaartarneq
Kapisilittatit tamaasa Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmut (KANUAANA-mut) TAMATIGUT nalunaarutigisassavatit, napittaajaareernermi imaluunniit qarsorsanik qissataammilluunniit pisaqarsimanerit kingorna.
Pisaqarsimanngikkaluaruilluunniit nalunaartartussaavutit (0-mik). Kapisilinniarsimanngikkaluaruilluunniit aamma nalunaartartussaavutit.
Piffissap aalisarfissap naammassereerneranit kingusinnerpaamik ullut 14-t kingorna KANUAANA-mut nalunaaruteqarsimanngikkuit ukiup tulliani akuersissummik tunineqarsinnaassanngilatit.
Kapisilittavit nalunaarutigineqarnissaannut una tooruk
Piffissaliussat
Aqutsiveqarfimmi attuumassuteqarfigisanni aalisarnerup uninnissaata tungaanut kapisilinniarsinnaanermut akuersissummik qinnuteqarsinnaavutit.
Malugiuk: Pisanik nalunaartarneq ullut tamaasa pisassaaq. Aalisarnerup unereernerata kingorna kingusinnerpaamik ullut 14-it qaangiunneranni nalunaartarnissaq piffissaliussaavoq. Piffissaliussaq kapisilinnik pisaqarsimanngikkuit kapisilinnillu aalisarsimanngikkuit aamma atuuttussaavoq.
Maalaaruteqarneq
Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup aalajangigai naammagittaalliuutigineqarsinnaanngillat.
Aamma atuarsinnaasatit