MIO-p nalunaarusiaa eqqartorneqangaatsiartoq oktobarip 23-ani aatsaat saqqummiunneqarmat, kommunalbestyrelsimilu ilaasortanit tamanit atuaqqissaarneqaqqaartariaqarmat, ataatsimiinnermi matumani eqqartorneqanngilaq, novembarimili kommunalbestyrelsi naapilluni ataatsimiinnissaani eqqartorneqassaaq.
2018-imut missingersuutissat, ukiunullu 2019-imit 2021 tikillugu missiliuutissat aappassaaneerneqarnerat
Aappaagu piviusunngortitassat pingaaruteqartut siullertut eqqartorneqarput.
Meeqqerivinnik sanaartortitsisoqassaaq. Qatserisartunik pikkorissaanerit aallunneqarnerulissapput. Isumaginninnermi siunnersortinik tallimanik nutaanik atorfinitsitsisoqarneratigut Ilaqutariinnermut Immikkoortortaq nukittorsarneqassaaq. Meeqqat atuarfiini tuluttut ilinniartitsinerit annertusineqassapput. Illoqarfik "takornarissanit tikikkuminarsarneqassaaq", ima paasillugu illoqarfik saligaatsuutinneqarluni isikkuminartuutinneqassaaq, sunngiffimmi sammisassat amerlanerussapput, kommunimilu atorfillit sulinerini atugassarititaasut misissorneqassallutik.
Itillimi aningaasatigut isertitsissutaasinnaasunut aamma ikiorserneqarlutik siunnersuusiorfigineqassapput/pissutsit misissorneqassapput.
Siunnersuutigineqartut tamarmik akuersissutigineqarunik seks mio. koruuninik kommunip karsia amigartooruteqassaaq, taamaattorli tamanna karsip nammassinnaavaa. Taamaakkaluartoq aningaasaqarneq sukangasuumik aqunneqassaaq, arlaatigummi isaatitsissutaasinnaasutut periarfissat naammanngippata aningaasat tassuugu nunguttussaassapput.
Utertut amerliartuinnarput, utertunullu naleqquttunik inissiaqarani. Namminersorlutik Oqartussat aningaasaleeqataasinnaappata utertunut nutaamik inissialiortitsisoqarsinnaaneranik siunnersuut, inissiassallu pilersaarusiorfigineqarnissaanut 2018-imut 1 mio. koruuninik kiisalu 2019-imi 2020-milu 9 mio. koruuninik immikkoortitsisoqarnissaa kommunalbestyrelsimit akuersissutigineqarpoq.
Sanaartortitsinerit 2018-imi unittoornissaat ernumassutigineqarmat, utoqqarnut pisinnaanerusunut inissialiortitsisoqarnissaanut misissuisoqassasoq nutaartatut aalajangerneqarpoq. Taamaattorli piginneqatigiilluni inissialiortitsinissamut kommuni aningaasanik immikkoortitsivoq, piginneqatigiillunili inissialiortitsiniat sanaartortitsinissaannut Namminersorlutik Oqartussat aningaasaliissutissaat suli amigaatigineqarput. Matumani piginneqatigiilluni inissialiortitsinianut, inissianillu nammineq pigisassanik amerlanerusunik sanaartortitsinissamut kommuni tapersiissalluni piareersimavoq.
Ilanngullugu kommunalbestyrelsimi isumaqatigiissutigineqarpoq, ATV-nut aqqusiortitsisoqarnissaanut 23 mio. koruunit immikkoortinneqarsimasut atorlugit aqqusiassaq 2018-imi Kangerlussuarmit aallartinneqassasoq, Sisimiunilu imeqarfimmut killeqarfik pillugu pissutsit iluarseriarpata ATV-nut aqqutissaq nangeqqinneqarumaartoq.
Kangerlussuup Sisimiullu akornanni aqquserngup piviusunngortinneqarnissaanut kommuni piareersimasoq avammut takutissallugu pingaaruteqarpoq.
Maniitsumi meeqqat atuarfiat Kilaaseeraq kiisalu Kangaamiuni meeqqat atuarfiat aamma nutarterneqassapput, nutarterneqarnissaallu salliunneqassallutik.
Aappaagu missingersuutissat akuersissutigineqarput.
Ivigaaraasanik arsaattarfik
Sisimiuni Maniitsumilu arsaattarfinnut 8 mio. koruunit immikkoortinneqarsimasut naammanngillat. Aappaagu ivigaaraasalersorneqartussaalluni Sisimiuni arsaattarfimmut 4,9 mio. koruunit atorneqassapput. Kalaallit Nunaanni Isikkamik Arsaattartut Kattuffiata ungasinngitsumi paasissutissiissutigaa, Maniitsumi arsaattarfik pissartanngorniuuffigissallugu angissusaa naammattoq, taamaattorli Kalaallit Nunaanni Isikkamik Arsaattartut Kattuffiata nalunaarutigisimasai kingulliit marluk assigiinngimmata, ersarinnerusumik misissuiffigineqarnissaat, innuttaasullu suliamut akuutinneqarnissaat pillugu, novembarip qaammataani kommunalbestyrelsi naapilluni ataatsimiinnissaani eqqartorneqartussanngorlugu, arsaattarfik allilerlugu qaartiterisoqassanersoq pillugu siunnersuut Teknikkeqarnermut, Aatsitassarsiornermut Avatangiisinullu ataatsimiititaliamut utertinneqassasoq aalajangerneqarpoq.
Puttasut nutaat
Sisimiuni umiarsualivimmi umiatsiaaqqat tattoqisaammata, 2018-imut missingersuutissatut siunnersuummut atatillugu Sisimiuni umiatsiaaqqanut puttasut amerlineqassasut kissaatigineqarpoq. Puttasuliiffigineqarsinnaasut Teknikkimut Avatangiisinullu Immikkoortortap misissuiffigai, Akialu puttasulerfissatut naleqqutsillugu. Pilersaarusiornermi tunngavissaliortoqarnissaa pillugu siunnersuut akuersissutigineqarpoq, pilersaarusiornermilu tunngavissaq naammassineqariarpat, sanaartorfigissaasitsisoqarnissaani aningaasartuutissat missiliorneqarneri kommunip missingersuutissaanut ilanngunneqarnissaannut missiliuusiortoqassaaq.
Piniartilluni ATV-nik atuisoqartarneranik nakkutilliineq
Aavarnermi umimmanniarnermilu unioqqutitsilluni piniartartut iluamik nakkutigineqarnissaat ajornartorsiutigineqarpoq. Kommuni nakkutilliinissaminut akisussaavoq, nunali annertoqimmat iluamik nakkutilliiuminaalluni. Unioqqutitsisumik angallattoqarneranik nalunaaruteqartoqartillugu, politiit iliuuseqarnissaminnut naammattumik nukissaqanngillat. Unioqqutitsisoqartillugu piniarsinnaanermut akuersissutinik arsaarinnittoqarani akiligassiisoqaannartarmat, sakkortunerusumik pineqaatissiisoqartarnissaa ujartorneqarpoq. Politimestereqarfimmut saaffiginnittoqartarnissaanik, unioqqutitsinerillu malitseqartinneqartarnissaanik innersuussineq akuersissutigineqarpoq.
Eqqagassalerinermi/kiammillu pilersuinermi kommunip pigisassaanik selskabimik pilersitsinissap misissuiffigineqarnissaa
Sisimiuni eqqaavissuaq mikivallaarpoq. Eqqagassat sumi tamaaniipput, mingutsitsisumillu anorlertillugu teqqaasarlutik, soorluttaaq eqqaavissuarmi terissat ajornartorsiutigineqartut. Nutaamik ikuallaavittaarnissamut periarfissat misissorneqassapput, soorluttaaq nunaqarfinnit eqqagassat illoqarfiliaanneqarlutik ikuallaavinni ikuallanneqartarnissaannut periarfissat misissorneqassasut. Suliap ingerlateqqinneqarnissaa akuersissutigineqarpoq.
Imaqarniliaq tamakkiisoq uani atuarsinnaavat