2018-imi juunimi Aasivissuit – Nipisat, Sermersuup immallu akornanni Inuit Piniarfii, Egyptenimi pyramide-t, Kinami qammarsuaq, Jellingsten-it, Kangiata Sullua kiisalu Kujataani naasorissaavik assigalugit, Nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassatut allattorsimaffianut ilanngunneqarpoq.
Tamatuma kingorna kommuni site manager-imik park ranger-imillu atorfinitsitsivoq kiisalu Nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassami immikkoortumi kulturikkut pinngortitamillu
paasissutissanik ingerlatitseqqiisarnissamut suliniummik ineriartortitsilluni.
UNESCO Nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassatut immikkoortortaq Aasivissuit – Nipisat
aningaasaateqarfinnit arlalinnit paasissutissanik ingerlatitseqqiinissamut tapiiffigineqalereerpoq.
Suliniutip aallartisarnera Augustinus Fonden-imit, Aage V. Jensens Fonde-mit, 15. Juni Fonde-mit aammalu Tips og Lottomidler-imit katillugit 6,7 mio. koruuninik aningaasaliiffigineqarluni piviusunngortinneqarpoq. Tamatuma saniatigut Nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassatut immikkoortup pingaarnertut immikkoortuini Aasivissuarni aamma Nipisani, Nuna tamakkerlugu takusassaqqissunik pilersitsinissamut
Qeqqata Kommunia Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartumik Greenland Visitor Center-imik isumaqatiginnippoq. Ima paasillugu, Greenland Visitor Center minnerpaamik 1,9 mio. koruuninut suliniutinik ingerlataqarniartoq. Paasissutissanik ingerlatitseeqqinnissamut suliniutip sisamararterutaata missaanut, Qeqqata Kommunia tamatuma saniatigut nammineq aningaasaliissuteqarpoq.
Qujamasuutigeqaara nuannaarutigalugulu, aningaasaateqarfiit tukkoqalutik tapiissuteqarneratigut kiisalu Greenland Visitor Center qanimut suleqatigalugu Nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassaq pillugu paasissutissanik ingerlatsitseqqiisinnaalissasugut, oqarpoq borgmesteri Malik Berthelsen.
Ukiuni tulliuttuni marlunni pingaarnertut immikkoortuni Aasivissuarni Nipisanilu puttasunik,
ikaartarfinnik, paasissutissatullu atortussianik il.il. pilersitsisoqassaaq. Sisimiuni Kangerlussuarmilu katersugaasivinni assiliartalersukkanik saqqummersitakkullu illoqarfiit tungaatigut paasissutissanik sinaakkusiisoqassaaq. Innuttaasut akuutinneqassapput, taamaalilluni sumiiffinni ilisimasat katersorneqarlutillu sulinerup ingerlaqqinnerani atorneqarsinnaassallutik. Nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassatut immikkoortoq nittartakkatigut, inuit attaveqaataatigut, takornarissanut atuagaaqqatigut
paasissutissiissutigissaartaaq kiisalu ilisimatusarnikkut paasisanik tamanut atuaruminarsakkamik sanasoqassalluni.
Ukiuni qulikkaani kingullerni arlaqartuni ilisimatusartut pikkorissut arlaqartut ilisimasat katersorsimasaat innuttaasunut takornarissanullu ingerlateqqinnissaat qilanaaraara, paasissutissanik ingerlatitseqqiinissamut suliniummut siunnersorti ilisimatooq Morten Meldgaard oqarpoq.
Naggataatigut minnerunngitsumillu suliat tamarmik Nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassatut immikkoortoq tamaat pillugu, najoqqutassatut katalogimik ataqatigiittumik katersorneqassapput. Najoqqutassanut katalogi attaveqaqatigiinnermut nunallu ilaani atortulersuutinut (soorlu nasiffiit, pinngortitamik paasititsiniaavik isiginnaarfillu, pisuinnaat aqqutaat, allagartat, ikaartarfiit, oqquisarfiit il.il.), katersugaasivinni saqqummersitsinernik kiisalu tusagassiuutitigut periusissiamut, nunatap kulturikkut
pinngortitatigullu naleqartitaanik, sumiiffinni piginnittuunerup illersorneqarnissaanut kiisalu atuilluartumik takornariaqarnissamut siunissamut sammisumik tunngaviliinissamik sammisumik pilersaarutinik imaqassaaq. Najoqqutassanut katalogimi innersuussutaasut Nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassatut immikkoortumi Aasivissuit – Nipisani suliniutissanut ukiuni arlaqartunut sinaakkusiissapput.
Taamatut suliniiuteqarnitsigut, immikkoortumi naleqartitat attatiinnarnissaat qulakkeersinnaanngorparput, tamatumalu saniatigut kulturikkut naleqartitatsinnik sumiiffinni nunarsuarmioqatigiinnullu
atuilluartumik avitseqatiginnissinnaalissalluta, tassani nunatangaatsiarsuarmik Aasivissuit – Nipisamik ataqatigiissumik oqaluttuarineqarsinnaalluni, Aasivissuit - Nipisanut site manager Paninnguaq Fleischer-Lyberth oqarpoq.
Paasissutissat sukumiinerusut
Paninnguaq Fleischer-Lyberth
Aasivissuit – Nipisani site manageri
Qeqqata Kommunia
Mobil: (+299) 56 28 10
Illisimatitsissutit
Aasivissuit – Nipisat Sermersuup immallu akornanni Inuit Piniarfii, 400.000 ha-mit annertunerusumik (235 km. miss. Isorartussusilik 20 kilomeeterillu miss. silissusilik) piniartarfimmik ataqatigiittumik imaqarpoq, ukiut tuusintilikkuutaani tallimani najugaqarfigisimaneratigut, piniariaatsitsigut, tupeqarfitsigut il.il. nunami isorartusuumi siaruaateqarlutik inissisimasutigut immikkoortup atorneqartarsimaneranik takussutissaqarluni. Nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassatut immikkoortumi pingaarnertut arfineq-marlunnik immikkoortoqarpoq, immikkoortuni assigiinngitsutigut oqaluttuassartaqarlutik, taamatullu ukiuni 4500-t ingerlanerani assigiinngitsunik takussutissaqarlutik. Greenland Visitor Center (GVC) tassaavoq, Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat ataani suliffeqarfik imminut pigisoq. GVC-p suliassarivaa, visitorcenterimik aammalu Kalaallit Nunaanni nunap immikkoortuini tamani nuna tamakkerlugu takusassaqqissunik tallimanik pilersitsinissaq. Qeqqata Kommuniani anguniagaavoq, visitorcenteri aamma nuna tamakkerlugu takusassaqqissut ilaat UNESCO nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassaqarfiani Aasivissuit – Nipisat-ni ukkatarineqarnissaat. Siullermik 2021-22-mi nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassaqarfimmi pingaarnertut immikkoortuni marluusuni Nipisani Aasivissuinilu takusassaqqissunik minnerpaamik marlunnik 1,9 mio. koruunit missaat atorlugit pilersitsinissaq GVC-mit pilersaarutigineqarpoq. Qeqqata Kommuniani Visitorcenteri 2026 - 2027-imi naammassineqarnissaa pilersaarutigineqarpoq.
Aasivissuarni qanga itsaq aasarsiorfimmi aavariat tupeqarfikui