Sisimiuni meeqqat inuusuttullu peqatigalugit INI, Qeqqata Kommunia peqatigiiffillu Østifterne suleqatigiillutik Sisimiuni meeqqat inuusuttullu atugaat pitsanngorsarumallugit ukiuni arfineq marlunni tulliuttuni periusissiamik ineriartortitsissapput, Sisimiuni meeqqat inuusuttullu atugaat, imminnut naleqartinnerat tatiginerallu pitsanngorsarneqarnissaat siunertaalluni. Suliniummi anguniagaavoq siunissaq ungasinnerusoq isigalugu meeqqat amerlanerpaat meeqqat atuarfiat naammassigunikku naammaginartumik angusarissaarnissaat taamaasillutik ilinniaqqiffissanut toqqaannaq ingerlariaqqissinnaallutik – ilinniagaqarnermi tassaammat peqqissumik toqqissisimanartumillu inuuneqarnissamut tunngavissaq.
Ornittagassamut siunnersuut Sisimiuni Meeqqat Oqartussaaqataaneranneerpoq, taakkumi meeqqat inuusuttullu toqqissillutik ornittagaqarnissaat kissaatigaat. Taamaattumillu meeqqat namminnerpiaq sumiiffissarissavaat! Meeqqat inuusuttullu namminneq inuunerminnut ilisimasaqarnerpaapput, taamaattumillu Meeqqat Toqqissillutik Ornittagassaat (MTO), meeqqat peqatigalugit qitiutillugillu ingerlanneqassaaq – illup ilua qanoq ittuussanersoq suullu sammisassaassanersut eqqarsaatigalugit, aammali aalajangiisoqalernermi meeqqat peqataatinneqartassapput.
Ataqatigiinneq
Meeqqat Toqqissillutik Ornittagassaanniit upperaarput, meeqqat inuusuttullu siunissami angusarissaarnissaannut periarfissatut nukittorsaataasussaq tassaasoq ilinniartitaaneq. Ajoraluartumilli kisitsisit takutippaat, inuiaqatigiinni atukkat unamminarsinnaasut meeqqallu atuarfiata naammassinerani ilinniaqqiffissanut piumasaqaataasunut naammassinnittartut killeqarnerat ataqatigiittut. Qeqqata Kommuniani meeqqat inuusuttullu 2022-mi 14 %-iisa meeqqat atuarfiat naammassivaat ilinniaqqiffissanut ingerlaqqinnissamut piumasaqaatit angunagit, taakkulu affaata missaat (49 %-ii) meeqqat atuarfiata ukiut marluk naammassereernerata iluani ilinniartitaanermik inuusuttunut sammititamik aallartitsisarput (kisitsisit 2020-meersut). Kisitsisit taakku Meeqqat Toqqissillutik Ornittagassaata annertusaaqataaffigerusuppai.
Siunertaq
Suliniummi siunertaavoq ilusilersuinermi allannguutissanik pilersitsinissaq, meeqqanut inuusuttunullu atukkatigut sulinikkullu ineriartornissamut periarfissiinikkut iluaqutissatut. Taanna anguniarlugu alloriarnissaq siulleq tassaavoq Sisimiuni meeqqat inuusuttullu pitsaasumik atugassaqarnermikkut ilinniartinneqarnikkut tigooraalluarsinnaanerat.
Meeqqat Toqqissillutik Ornittagassaat tunngaviusumik tassaassaaq ornittagaq, Sisimiuni meeqqat inuusuttullu pisariaqartitaminnik aallerfissaat, nerisaqarneq, isumassuineq toqqissisimanerlu ilaallutik. Taakku saniatigut ornittagaq nuannersuussaaq, meeqqat ataatsimoorlutik, neriuuteqarlutik nuannaarlutillu sumiiffigisinnaasaat.
Atugarissaarneq ilikkarsinnaanerlu imminut upperinissamut naleqartinnissamullu ataqatigiilluinnartut upperaarput. Taamaattumillu Meeqqat Toqqissillutik Ornittagaat ilinniarfiussaaq, meeqqat imminnut naleqartinnerannut tatiginerannullu ataavartumik suliaqarfiusoq. Meeqqat Toqqissillutik Ornittagassaat tassaavoq illu ornittagaq, pisariaqartinneqartunik, soorlu isumaginninnermi, nerisaqarnermi toqqissisimanermilu, ikorfartuiffiusoq – taamatullu sammisassat aaqqissuunneranni meeqqat inuusuttullu namminneerlutik aamma aalajangeeqataaffigisassaat. Taakku saniatigut siunissaq isigalugu sammisassat, soorlu ilinniagassanik ikiuineq, oqaatsinik ilinniarneq, nutaanik pilersitsilluni sammisaqarneq, pinngortitami kulturikkullu misigisassat allallu meeqqat naliliinerat naapertorlugu pisariaqartut, annertuumik ukkanneqassapput. Taakku saniatigut inuiaqatigiinnut avatangiiserineqartumut ikaartarfik qulakkeerneqassaaq socialikkullu suliniutit pioreersut allat ilanngullugit.
Naliliineq
Suliniut una uuttortaanernik ineriartortitsiffiussaaq ilisimasanillu katersiffiussalluni. Taakku meeqqat inuusuttullu inuunerissaarnerisa ineriartornerannut sunniutaanullu uppernarsaasuussapput. Taamaattumik suliniummi meeqqat inuusuttullu atugarissaarnerat ilikkarsinnaanissamullu piukkunnassusaat nalilersorneqartuassaaq pitsaasumillu sunniuteqarnersoq uppernarsarneqarluni – sunniutillu taakku inuiaqatigiit inissisimanerannut uuttortaataasinnaanersut aamma misissorneqarlutik.
Nalilersuisartumik suleqateqarpugut, suliniutip atugarissaarnissamut naleqassusaa ilaatigut misissuisussamik. Ilisimasagut pikkoriffigullu allanut ingerlaavartumik ingerlatittassavagut, taamaasillutik ilisimasat isumassarsiatsialaallu Nunatsinni Danmarkimilu siammarniassammata.
Meeqqanut isiginnittariaaseq meeqqanillu peqatiginninneq
MTO-p meeqqanut isiginnittariaasia MIO-p 2023-2025-mut periusissiaanut meeqqat pisinnaatitaaffiinut annertuumik ukkassisumut, Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pillugit Isumaqatigiissusiaa malikkumallugu, tulluarpoq.
Ilisimasanik ingerlatitsinissaq sunneeqatigiissitsiniarnerlu - naliliinerni uuttortaanernilu - qulakkeerniarlugit Meeqqat Toqqissillutik Ornittagassaanni aqutsisooqatigiinni MIO peqataavoq.
Kikkut Meeqqat Toqqissillutik Ornittagassaanni ilaappat?
Meeqqat Toqqissillutik Ornittagassaat INI-p, Qeqqata Kommuniata, Meeqqat Oqartussaasuata Østifternellu ataatsimoorlutik suleqatigiissutigaat.
Qeqqata Kommunia
Meeqqat inuusuttullu tamarmik pitsaasumik inuuneqarnissaminnut, ineriartorsinnaanissaminnut, ilinniarluarsinnaanissaminnullu periarfissaqarnissaat Qeqqata Kommuniata anguniarpaa, taamatullu ataatsimoorfinni peqqinnartuni ataatsimoortitsiffiusunilu aamma peqataanissaminnut periarfissaqarnissaat aamma anguniarneqarpoq.
Qeqqata Kommuniata meeqqanut inuusuttunullu politikkia sisamanik pingaarnertut sammisaqarpoq, taakkulu Qeqqata Kommuniata 2024-2027-mi meeqqanut inuusuttunullu sammititaani anguniakkanut sinaakkusersuisuupput:
- Meeqqanut isiginnittariaaseq
- Ataatsimoorneq peqataatitsinerlu
- Atugarissaarneq peqqinnerlu
- Ineriartorneq, ilinniarusussuseq ilinniartitaanerlu
Sammisat sisamat taakku Qeqqata Kommuniani meeqqanut inuusuttunullu tunngasunik suliani sinniisuniit toqqarneqarnikuupput. Meeqqat inuusuttullu pitsaasumik inuunissaata siuarsarniarnerani suut pingaaruteqartumik inissisimanersut sammisat sisamat toqqarneqarnerannut peqqutaapput, tassanilu ilisimasat misissuinerillu aallaaviupput. Taamatullu FN-ip Meeqqat Pisinnaatitaaffiisa Piujuaannartitsinissarlu eqqarsaatigalugu anguniagaasa najoqqutassiaannut sammisat aallaaveqarput.
Meeqqat inuusuttullu tamarmik, ineriartussagunik pitsaasumillu inuuneqassagunik, isumassorneqarnissaminnik illersorneqarnissaminnillu pisariaqartitsipput. Meeqqat pitsaasumik inuunissaannut inersimasut akisussaasuupput. Aalajangiinerni meeqqamut pitsaanerpaaq inersimasut qulakkiigassarivaat.
Meeqqat inuusuttullu toqqissillutik peroriartornissartik pisinnaatitaaffigivaat, taamaattumillu Meeqqat Toqqissillutik Ornittagassaannut suleqatigiinnissamut pitsaasumut peqataaneq assut tulluusimaarnarpoq.
Uani annertunerusumik paasisaqarit: www.qeqqata.gl
Inissianik ingerlatsivik INI
Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaattut akisussaassuseqarluartumik ingerlatsisoqarnissaq inuiaqatigiinnullu tunniussaqarsinnaanissaq INI-mut pingaaruteqarpoq. Piujuaannartitsinissaq eqqarsaatigalugu FN-ip nunarsuaq tamakkerlugu piujuaannartitsinissamut anguniagaat inuiaqatigiinnilu akisussaassuseq (CSR) periusissiorluagaasumik sulissutigaagut. CSR politikkitsinni anguniakkatta nassuiaataat atuarneqarsinnaapput.
FN-ip nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaani nr. 11 (inoqarfiit ineriartorfiusut) immikkut ukkataraarput, taassumalu ataaniipput Meeqqat Oqartussaaqataanerat. Meeqqat oqartussaaqataanerat tassaavoq ’ meeqqat ataasiakkaat tamarmik inissiaqarfinni inuunertik annertunerpaamik sunniuteqarfigissagaat’, najugaqartullu oqartussaasuisa meeqqat oqaaseqarsinnaanissaat naligalugillu naapissinnaanissaat naligiiffiusumik oqaloqatigiinneq, ataatsimoornissaq aaqqiissuteqarnissarlu pilersinnissaat eqqarsaatigalugit, periarfississagaat.
Meeqqat Oqartussaaqataanerat
Meeqqat Oqartussaaqataasui Meeqqat Toqqissillutik Ornittagassaanni qitiupput. Meeqqammi Toqqissillutik Ornittagassaat Sisimiuni Meeqqat Oqartussaaqataasuanniit isumassarsiaavoq, taakkumi illoqarfimmi meeqqat inuusuttullu toqqissillutik ornittagassaannik pisariaqartitsisoqarnera oqariartuutigaat. Meeqqat Oqartussaaqataasui qitiusumik inissisimasupput – illup iluata qanoq ittuunissaaniit imassaanut. Taamaattumillu Meeqqat Oqartussaaqataasuisa suleqatigiissitani taamatullu aqutsisooqatigiiaanni aamma aallartitaqarput.
Meeqqat Oqartussaasui 2020-mili Sisimiuni aallartinneqarput INI-miillu aningaasaliiffigineqarlutik, tassanilu INI-mi sulisut ingerlatsisuupput. Meeqqat Oqartussaasuisa meeqqat najugaqarfigisaminni aalajangeeqataasinnaanissaat sunniuteqaqataasinnaanissaallu qulakkiissavaat.
’Meeqqat Oqartussaaqataanerat’ suliffeqarfimmit specialistimit Konradi – liv i og mellem husene - ineriartortinneqarpoq. Annertunerusumik uani paasisaqarsinnaavutit: www.børnedemokrati.dk
Østifterne
Østifterne tassaapput peqatigiiffik agguaassisartoq, isumatusaarnerup sammineqarnissaa sulissutigisarpaat ukiorpassuarnilu taamatut siunertalinnik suliniutillit tapersersortarlugit. Meeqqat Toqqissillutik Ornittagassaat aqqutigalugu meeqqat namminneerlutik inuulluataarnissaminnut tunngavissaliuunnissaat tapersersorusuppaat. Uani paasisaqarnerugit: www.oestifterne.dk
Paasissutissanik allanik perusukkuit
- Minannguaq Zeeb, suliamut ataqatigiissaarisoq, Meeqqat Toqqissillutik Ornittagassaat, mze@INI.gl, tlf.: +299 53 46 00
- Paneeraq Olsen, Atugarissaarnermut pisortaq, Qeqqata Kommunia, pnol@qeqqata.gl, tlf.: +299 56 28 58
- Henrik Rafn,Pisortaaneq, INI, hera@ini.gl, tlf.: +299 54 54 77
- Laura Thatt, suliniutinut pisortaq, Østifterne, ltha@oestifterne.dk, tlf. +45 4223 9340