Kangerlussuaq – Silaannakkut angallanneq
Kangerlussuaq tassaasimavoq angallannikkut nunatta nunarsuup ilaanut pingaarnertut ukiorpassuarni attaveqaatigisimasaa.
Kangerlussuarlu kommunetsinnut pingaarutilimmik inissisimasuummat, isertuutissanngilara atorneqarnerata annertuumik allanngornera aammalu ilaqutariit taamak amerlatigisut kommunetsinniit nuuttariaqalernerat soorunami aliasuutigigatsigu.
Taamakkaluartoq inuuneq ingerlaqqittussaavoq!
Kangerlussuaq annertuumik annaasaqarfigigaluarlutigu, isumaqarpunga suli siunissamut isumalluarnartoqartoq.
Tassami Kangerlussuaq periarfissagissaarnini, nukittuunillu takornarilerisoqarnini pissutigalugu martsimiit oktoberimut nunatta avataaniit suli miffigineqarsinnaallunilu aallarfigineqarsinnaassaaq. Aammalu nunarsuup ilaaniit suli soqutigineqarnermigut aasamut umiarsuit maannamut 40-it tungaanoortut ilaasuisa timmisartumik paarlaattarnissaannut inniminniiffigineqareersimalluni. Taamaattumik Kangerlussuup ilumut siunissaqarneranik upperinnillutik tunniutiinnaratillu ilungersoqataasimasut tamaasa uummammik pisumik qutsavigiumavakka. Ataatsimoorlutalu takutissavarput, Kangerlussuaq taannaasoq, Sisimiut peqatigalugu ukioq kaajallallugu takornariaqarnikkut ineriartornissaminut ilumut annertuumik periarfissaqartoq! Isertuutissanngilarali Nuup Danmarkillu akornganni angallannikkut unammilleqatigiittoqarnissaa sinerissami najugaqartunut angalanerup suli akisunerulerneranik kinguneqarsinnaanera ernummatigigakku. Taamaattoqassappammi pissangagivara nunatsinni innuttaasut aammalu takornariarpassuit tikerarneqarneralersutut oqaatigineqartut akit taamak qaffasitsigitillugit qanoq isillutik sinerissamut ingerlateqqinneqartassanersut.
Atuarfik Kilaaseeraq
Kiisami! Tulluusimaarutigaarput kiisami Maniitsumi Atuarfik Kilaaseeraq tamakkiisumik nutarsarlugu suliarineqarnissaa aallartinneqalermat.
Taamaasilluni Maniitsumi meeqqat pitsaasumik atuarfeqalernissaasa tungaannut
sanaartornermik suliallit amerlasuut ukiuni tulliuttuni Maniitsumi takussaalernissaat malugineqarsinnaassaaq, tamannalu soorunami inuussutissarsiutinut allanut aamma pitsaasumik sunniuteqassaaq.
Ilinniartitsisugullu, suleqataasullu allat tamarmik, pisuni ilungersunartuni naammagittarlutik paasinnillutillu suleqataasut, angajoqqaat sinnerlugit tamaasa qutsavigaakka. Pisunimi ilungersunaraluartuni suliinnarnersi meerartatta siunissami
ingerlariaqqinnissaannut, Maniitsullu siunissaanut pingaarutilerujussuuvoq. Taamaammat tamassinnut qujanarsuaq!
Meeqqat toqqissillutik ornittagaat
Innuttaasut suliffeqarfiilluunniit inuiaqatigiinni akisussaaqataanermik tiguseqataallutik peqataasarnerat tamatsinnut pingaaruteqartuaannarpoq.
Taamaattumik Ini A/S-ip meeqqat oqartussaaqataanissaannik immikkut suliniuteqarnerisigut, Qallunaallu Nunaanniit Østifterne-miit aningaasaliisoqarneratigut, Sisimiuni meeqqat toqqissillutik ornittagassaannik pilersitsinerat, assorujussuaq meeqqat sinnerlugit qujamasuutigalugu nuannaarutigaarput.
Qularinngilarput ornittagaq meeqqat namminneerlutik ilusilersueqataaffigisimasartik
pisariaqartitsiffimminni atorluarlugulu iluaqutigiumaaraat.
Taamaattumik INI A/S-imut aningaasaliisunullu, Østifterne-mut meeqqat sinnerlugit qujanerput matumuuna apuukkusuppara.
Suliniutersimi kommunitsinnut, meeqqanullu pingaaruteqaqaaq.
Nammineq kajumissutsiminnik sulisut
Qujamasuutigalugulu tulluusimaarutigiuaannarparput allat kikkuugaluarnerput aallartinnissaannik utaqqiinnaratik nammineq kajumissutsiminnik suliaqarnissaminnut piumassusilinnik nukittuunillu kommunitsinni nunaqqateqaratta. Soorlu timersoqatigiiffinni peqatigiiffinnilu suleqataasorpassuit saniatigutSisimiuni Kangerluarsunnguaq sinerlugu pisuttuartarfimmik kommunimut aningaasartuutaanngitsumik aqqusinniortut tamanna takutikkaat.
Namminerlu kajumissutsiminnik suleqataasartunut tamanut innuttaasut sinnerlugit,ima oqarusuppunga, qujanaq nunaqqatigigassi! Ilissimi tassaavusi sumiiffitsinnik nuannernerulersitseqataasartut.
Kangiamiut
Qularutissaanngitsumik tamaavitta kissaatigisaraarput meerartatta, utoqqartattalu pitsaasumik isumassorneqarnissaat. Kommunitsinnili sulisinnaasugut amigarnerput pissutigalugu tamanna ajuusaarnartumik tamatigut qulakkeersinnaaneq ajorparput.
Sulisugullu, paaqqutarineqartullu eqqarsaatigalugit ullumikkutut inissisimaannarnissarput soorunami illersorneqarsinaanngilaq!
Taamaattumik uani qammammi kangianiit inuit qulit, Sisimiunut Maniitsumullu
ikiiuukkiartorlutik tikinnissaannut isumalluarlutalu qilanaaqaagut. Upperaarpummi inuit taakkua, paaqqutarineqartunut, sulisutsinnullu amigartuarnitik pissutigalugit tamaviaartinneqartunut annertuumik oqilisaataallutillu iluaqutaajumaartut.
ATV aqqusineq
Takorluulaariaruk illoqarfigisanniit cykelerlutit eqalunniartutit. Sisimiut Kangerlussuullu akornganni nunatarujussuatsinni aasami ukiumilu tikikkuminartumik periarfissanik ulikkaarpugut. Aasaq ATV-it aqqutissaatigut Sisimiuniit cykelerluni eqalunniarsimasup naapitama takutippaa, Kangerlussuarmiit Sisimiunut aqqusinniaq tassaaginnanngitsoq, taamaallaat motorilinnut takornarissanullu atugassiatut sanaajusoq. Taamaattumik aasamut aqquserngup tamakkisumik atulernerata kingorna innuttaasut ajornannginnerusumik pinngortitamik atuisut takussaanerulernissaat qularutissaanngitsumik naatsorsuutigivarput. Takorluuinnarlugumi ,ATV-inik, cykelinilluunniit tuperlutik unnuiartortut imaluunniit tasersuarnut qissattariarlutillu qajartoriartortut takussaasalernissaannut
qilanaalereerpugut.
Nikotini
Nikotini timitsinnik sequtserisuullunilu toqunartuuvoq! Sisimiuni atuartut angajulliit 40%-ii angullugit, Maniitsumilu atuartut 72%-ii, nikotinik atuilereersimanerat, isumaqarpunga assorujussuaq ernumanartoq. Taamaattumik meerartagut nikotinip pinngitsuuisinnaajunnaarsitsisarneranut ulorianartumut illersussagutsigit,
kommunetsinni nikotinip takussaannginnerulernissaa isumaqarpunga tamatta ilungersuutigisariaqaraluaripput. Tamannalu oqaaqqissaarinikkut anguneqarsinnaanngippat,
inersimasuni ileqqutsigut takutittariaqarparput, ilaqutariinni nikotinimut naaggaartuunerput. Eqqaamassavarpummi atuartut suli meeraapput.
Meeqqallu taamak amerlatigisut timaasa nikotinimik sequtserneqarnissaat taamaattussaannartut isigisinnaanngilarput.
Taamaattumik Naminersorlutik Oqartussat, taakkualu suliffeqarfiutaat ilungersortumik kaammaattorusuppakka, nikotinip nunatsinni atugaanerata annikillisarnissaanut aamma ilungersoqataaqqullugit. Soorlumi Islandimi inuiaqatigiit tamarmiullutik anguniagaqatigiinnermikkut, nunaminni tupamik atuineq affaannanngortinneqarsinnaasoq sapernagu takutikkaat.
Nunarput - pinngortitaq
Innuttaasut nunamik qanoq pikkunartiginera misigisinnaasariaqarpaat! Nunarput apummik qallerneqarsimalluni qaalloriinnanngoraangat nunatta alutornassusaata qanoq pikkunartiginera misigisarparput. Tamatumalu innuttaasunit annertunerusumik misigineqarsinnaanissaa angorusupparput. Taamaattumik nunaannarmi angallannikkut periarfissat, ukioq manna atuutilertussamiit annertusivagut, taamaasilluni nunap angallaviusinnaasup annertusinerata saniatigut,
ATV-it UTV-illu illoqarfiup avataani aqqutissatut akuerisaasuni aamma atorneqarsinnaalissapput. Soorunami pinngortitaq uumasullu mianerisassat eqqarsaatigalugit suli aqqutigeqqusaanngitsunik killilersuuteqassaaq.
Umiarsualiviit
Kilisaatit amerlanerusut kommunitsinnut tikittarnissaat angorusupparput! Taamaattumik kommunip Sisimiuni umiarsualiviata oqimaatsunik suliffigineqarsinnaasunngornissaa anguniarlutigu, qaavata qallersortinnissaa aningaasaliivigivarput, neriuppugullu tamanna aasamut suliaralugu aallartinneqarumaartoq. Taamaasilluta neriuutigivarput RAL-ip umiarsui assartuutit Sisimiuni talinnganerat apeqqutaatikkunnaarlugu, kilisaatit amerlanerusut Sisimiuni usingiartalernerannik aningaasanillu amerlanerusunik kaaviaartitsinermik kinguneqarumaartoq.
Naalakkersuisullu nersualaarusuppakka Maniitsumi talittarfiup iluarsaanneqarnissaa
pimoorummassuk,neriuutigeqaarpullu iluarsartuunneqareernerata kingorna kilisaatit kingumut aamma Maniitsumut usingiareqqittalissasut.Kilisaatimmi amerlanerusut aalisarfimminnut qaninnerusumi usingiartarnissaat qulakkeersinnaagutsigu, tamanna nunarsuarmi mingutsitsinermut annikillisaaqataassaaq.
Meeqqat atuarfiat - ilinniartitaaneq
Ukiut 10-t qaangiuppata kommunitta qanoq isikkoqarnissaa takorloorpiuk? Nunatsinni atualeqqaartitsisarnerput nuannersumik persuarsiornatumillu ileqqoqarfigigaluaripput, meeqqat atuarfiannut ileqqorput eqqarsaatigigaangakku,
eqqarsaatigisarpara meeqqat atuarfiata pingaaruteqassusaa inuiaqatigiittut ilumut paasisimaneripput. Ullumikkullu atuarfimmut inuiaqatigiittut ileqqorput allanngortinneqanngippat ernumassutivara ullumikkut atuartut affaasa missaat ilinniagaqalertarnerat, taakkunanngalu 20%-ii inuussutissarsiutigalugu ilinniarfinnut ingerlaqqittarnerat, ukiut 10-it qaangiuppata suli ullumikkutuulli inissisimanissaa.
Ullumikkummi atorfiit aalajangersimasumik inuttaleruminaatsinneqartut, minnerunngitsumik nammineq oqaatsitsinnik atuisunik inuttalerneqassappata, taava meerartatta angisuumik anguniagaqarnissaannut takorluuisinnaassuseqarnerulersittariaqarpagut!
Inuunermimi anguniagaqarneq inuunermi akorngutaanani, ineriartuutaasarpoq. Soorlu Kangerlussuarmi peroriartorsimasut inuusuttut pingasut, aasaq manna Sisimiuni ilinniarnertuunngortuni angusarissaarnerpaatut akissarsitinneqartut takutikkaat, atuartup, angajoqqaat, ilinniartitsullu ataatsimoorlutik pimoorussigaangamik, qanoq pitsaasumik kinguneqartarnera.
Meeqqat - toqqissisimaneq
“Ataata unnuaru sussavit?
Taamangaasiit silaarutissavit?
Ersivunga ilisarnarnatit iseqinagavit
Ersivunga kanngusunnartumik pileqinagavit”
Kaali Olsenip taalliamigut, ajoraluartumik meeqqat angerlarsimaffimmi ersiortinneqartarnerisa annertuumik ajornartorsiutaanera inuiaqatigiinnut pingaarutilimmik saqqummiuppaa.
Erinnami Steen Olsen-imit killitsinnaqisumik erinarsorneqartumi, meeqqap ernumassutiminik angajoqqaaminut oqariartutaa, neriuppunga ileqqutsinnik allannguisariaqarnitsinnik eqqarsaatissiisimassasoq.
Eqqaamassavarpummi ileqqutsinnik allannguinissatsinnut periarfissaqartuaannaratta.
Soorlu nunarsuarmi inuit ataqqineqarluartut ilagisimasaat Nelson Mandela, imatukanneq oqarsimasoq,
”Inuunermi ataqqinaat annerpaaq tassaanngilaq nakkanngisaannarsimaneq,
nakkaraangattali tamatigut qaqeqqittarnitsinniippoq”
Kaali Olsenillu taalliamini, meeqqap toqqissisimasumik pilluarlunilu peroriartornissaminik kissaataata piviusunngortinnissaanut suli periarfissaqartoq aamma imatut oqariartuutigivaa,
“Inuuneq nuannarerusuppara
Pilluarneq malugerusuppara
Tujormingangana isumaalunnanga perorusuppunga
Ataata suli asavinga?”
Qujanaq!