ACR aanaralaarsuuvoq – ukioq manna 13-issaat. Marsip 27-ni nal. 10.00 SSP Igloo eqqaani Nalunnguarfiup tasiata sikuaniit aallartitsisoqassaaq.
Nunap timaanut annertumut ujakkaarnissap pinnginnerani, ileqqoq malillugu ujakkaartut Sisimiut illoqarfiat ingerlaffigeqqaassavaat. Illoqarfiup aqusiniini illoqarfittaarlu Akia aqqusaarlugu 2,3 km. iIngerlassapput. Ingerlaarneranni illoqarfiup innuttai najugaqatiminnik, illoqarfiup avataaniit tikissimasunut, sapiitsorsuit tusaamasallu qiimmassarsinnaavat.
Ukioq manna Campe Kangerluarsuup Tasersuullu akornata eqqannguani inissisimavoq. Ujakkaartut illoqarfimmi ujakkaareernermi kingorna nunap timaanut ingerlaassapput, tassanngaanniillu Kangerluarsuup sikuatigoorlutik campimut apuutissallutik.
Arfininngorneq, ullut aappassaat, nal. 10.00 aallartoqassaaq ujakkaartullu aqqut nutaarluinnaq siusinnerusukkut aqqutigineqarsimanngitsoq aqqutigissavaat, ujakkaartut campip avannaatungaatigut Tasersuarmut aamma Amerlup/Narsap kujataatungaatigut ingerlaassallutik. Taamattorli 100 kilometerimi ujakkaartut Narsaq tikivissanngilaat.
Sapaat, ullut pingajussaat, nal. 09.00 nalliinnaraa aallassapput, siullermillu campip kangiatungaatigut kaajallattoqaqqaassaaq, tamatuma kingorna angerlamut aqqut peqataasut ullormi siullermi aqqutigisaat – illoqarfik minillugu – aqqutigineqassaaq. Tassa imaappoq, Nalunnguarfiup tasiani tikiffissap tungaanut. Ullup qeqqata kinguninngua ujakkaartoq siulleq apuutissangatinneqarpoq, ujakkaarnerllu kingulleq… taanna utaqqillugu takusariaqarparput. Ataaserli qularnanngilaq, ujakkaartup kingulliup apuunnissaa nipaaffiunavianngilaq. Taamaattorli 100 kilometerimi ujakkaartut campip kangiatungaani kaajallattariaq aqqusaassanngilaat.
ACR tusagassiuuteqarfinnit soqutigineqarnerujussuata sunniuteqaatigaa, ukioq manna ujakkaarnissamut peqataanissamut annertuumik peqataarusuttoqarnera. Ujakkaartut 135-nik ikinnerunngitsut aallartarfimmiit aallassapput. Kalaallit Nunaat ilanngullugu katillugit nunat 15-nit aallartitaqarput. Nunanit allaniit peqataasut 59-t tikissapput. Kalaallit Nunaanniit ujakkaartartut 76 tikissapput.
Ukioq manna ujakkaarnissami tusagassiuuteqarfiit amerlasuut peqataapput, Amerikamiit, Tyskland-imiit aamma Danmark-imiit Kalaallit Nunaanniillu tusagassiortut takkutissammata.
Aningaasaliisartut namminerlu piumassutsiminnik ikiuuttartut ACR piviusunngortittarpaat
ACR aningaasaqarnikkut Qeqqata Kommuniata Air Greenland peqatigalugu tapersersugaraa. Taakku saniatigut allanik arlalissuarnik aningaasalersuisoqarpoq, taakku peqataanngippata ujakkaarneq ingerlanneqarsinnaangilaq. Aningaasaliisoqanngippat ACR piunavianngilaq aamma taamatut oqaatigineqarsinnaapput piumassutsiminnik ikiuuttartorpassuit, ukiut tamaasa ACR ingerlaneqaleraangat ikiuuttartut.
ACR-mi anersaaruluutit
Angallassisinnaasunik naammattumik, tassa qamuteralannik aquttunillu, inunnik atortunillu assartuinermi ikiuussinnaasunik pissarsinissaq ajornarsigaluttuinnarpoq. Taamaattumik ACR-mut qamuteralannik pisinissaq pisariaqarsimavoq, taamaalilluni assartuinermi ajornartorsiutip ilamernga ikiorsiiffigineqarluni. Inuit arlaat qamuteralalerluni immaqalu aquttulerluni ikiorsiisinnaappat, ACR-mit tikilluaqquneqarluassapput. Allatseqarfik oqarasuaat 86 68 30 atorlugu attaveqarfigiuk.