2 mia. koruuninut isumassarsiatsialak
Namminersorlutik Oqartussat isumassarseriivissimapput. Kangerlussuarmi mittarfiup nutarterneqarnera 2 mia. koruuninik naleqassappat, taava kikkut tamarmik takusinnaavaat, pingaartumik illoqarfiit pingaarnersaanni allanik mittarfiliortoqaruni ajunnginnerussasoq. Tamanna kikkut tamarmik paasisinnaavaat.
Kisianni Kangerlussuarmi mittarfiup nutarterneqarnissaa 2 mia. koruuninik akeqarnaviannginnera Namminersorlutik Oqartussat ajornartorsiutiginnaarpat. Nuummiilluni eqqarsarluni Kangerlussuarmi mittarfiup asfaltia tamaat piiariarlugu 7 meterinik assaanikkut toqqaviliilluni mittarfik aatsaat patajaallisarneqarsinnaasoq, kingornalu tamakkerlugu nutaamik asfalterneqaruni aatsaat 2 mia. koruuninik akeqassaaq. Ilisimatuut kikkulluunniit tamak ingasattajaartigisumik pilersaaruteqarneq tapersersunngilaat.
Ukiut sisamat ingerlanerini 150 mio. koruuninit 2 mia. koruuninut
Assartuussineq pillugu Isumalioqatigiissitap nalunaarusiaani ukiut sisamat matuma siorna tamanut saqqummiuppaat, tassanilu atuarneqarsinnaavoq Kangerlussuarmi mittarfik nutarterneqassaguni qularnanngitsumik 150 mio. koruuninik naleqassasoq. Maanna ukiut sisamat qaangiutereersullu Namminersorlutik Oqartussat isumaqarput, Kangerlussuarmi mittarfiup nutarterneqarnissaa 2 mia. koruuninik naleqassasoq.
Taamak annertutigisumik nikeriartoqarnerani soorunalimi ilisimatuunik sulisitsisoqarsimassaaq. Taamaattoqanngitsoq pillugu Naalakkersuisup Knud Kristiansen-ip sapaatip akunnerata siuliani ilisimatippaanga. Taamattumik Naalakkersuisoqarfiup ’qallersuinissami ilisimatuut’ suliamik misissuisussanngortissimavaat.
Kisianni Kangerlussuarmi mittarfik qeriuaannartumiinnera pillugu toqqavia nikerartuummat, nutarterneqassappat 2 mia. koruuninik naleqarnissaa pillugu piffissaatillugu piffissaanngitsukkullu tusagassiutitigut nalunaarutigineqartartillugu, qallersuinissami ilisimatuunik misissuisitsineq imatut isumaqanngilaq. Taamaassimassappammi qeriuaannartoq pillugu ilisimatuut misissuisinneqassagaluarput.
Politikkikkut saqqumilaanngitsumik aaqqissuusseqatigiinnissamut pingaaruteqarpallaarpoq
Sapaatip akunnerani matumani isumannaallisaaneq pillugu mittariaqarnerup takutitsineratut, Kangerlussuarmi Mittarfiup siunissaa pillugu politikkikkut saqqumilaanngitsumik aaqqissuusseqatigiinnissamut pingaaruteqarpallaarpoq. Namminersorlutik Oqartussat eqqarsaatersuuteqarnerisigut Kangerlussuarmi mittarfik 1800 meterinut naalisinneqarpat, Air Greenland-ip Airbus 330-a imaluunniit isumannaallisaaneq pillugu SAS-ip timmisartua meqqammersoq siunissami Kangerlussauarmut missinnaanavianngillat.
Suliassaq Namminersorlutik Oqartussani fuldmægtig-imut kimulluunniit imaluunniit ilisimaatsumut, qularnanngitsumilli Mittarfeqarfiit-ni teknikerimut tunniunneqaruni inuunermik naleqarsinnaavoq. Taamaattuminguna isumaqartunga, Kangerlussuarmi Mittarfiup nutarterneqarnissaanut pisariaqartitsinermik aningaasartuutissanillu misissuisussanik, Namminersorlutik Oqartussat aamma Qeqqata Kommunia peqatigiillutik ilisimatuunik toqqaassasut.
Kangerlussuarmi Mittarfimmik kommunip tigusinissaa
Qeqqata Kommuniani 2 mia. koruunit upperinngilagut, taamaattumik Kangerlussuarmi Mittarfimmut akisussaaffimmik tigusinissatsinnut piareersimavugut. Taamaalilluni aamma nunatta karsia 2 mia. koruuninik sipaaruteqassagaluarpoq. Suliamut matumunnga tunngatillugu Mittarfeqarfiit Nuummi qullersaqarfia Namminersorlutik Oqartussallu allaffeqarfia pimoorussinermik takutitsinngillat, taamaattumik akisussaaffik piaarnerpaamik Nuummiit allamut nuunneqartariaqarpoq.
Kangerlussuarmi mittarfiup nutarterneqarnissaanut taamak piukkunnanngitsigigaanni, taava mittarfinnik aserfallatsaalinissamut aamma taamak piukkunnarsimatiginavianngilaq. Illoqarfiit pingaarnersaanni ilisimatuut qaammatip ataatsip ingerlaneriinnaani aningaasartuutissanik assigiinngitsunik pingasunik saqqummiinerat tupinnaannarpoq. Saqqumilaanngitsumik aaqqissuusseqatigiinneq piunnaarlugu pissutsit piviusut qaqilerneqarnissaat piffissanngorpoq.