Namminersorlutik Oqartussat uukapaatitsiniarpaat?

Qeqqata Kommuniani attaveqaqatigiinnermut politikkikkut akisussaasuulluni, piffissami sivisuumi assaanikkut Kangerlussuup Mittarfiata iluarsartuunneqarnissaanut 2 mia. koruunit tikillugit akeqarnissaanik, Naalakkersuisoq Knud Kristiansen-ip isumaqarnera atuarlugu tupaallannarpoq. 2011-mi Assartuussineq pillugu Isumalioqatigiissitaq 150 mio. koruuninik naliliineranit, 2015-imi 2 mia. koruuninut naliliineq ukiuni sisamani 13-eriaammik qaffaaneruvoq. Ukiuni sisamani Mittarfeqarfiit Attaveqarnermullu Naalakkersuisut malinnaasimannginnerlutik, taamaalillutik Kalaallit Nunaannut aningaasartuutissat 13-eriaammik naleqartunik naammattoorseriataarlutik.

Qujanartumilli taamak ingasatsiginngilaq, ilisimatuuniillu aningaasartuutit taamak ingasatsigisut tunngavissaqanngitsullu, taamatullu iluarsartuusinissamut pilersaarutitut siunnersuummut tapersersorneqanngillat. Ilimaginarsinnarpoq, Nuummi nunat tamalaat akornanni mittarfimmik pilersitsiniaannarlutik imaluunniit oqallissaariniaannarlutik, Naalakkersuisoq Knud Kristiansen atorfilittaallu uukapaatitsiniartut.

Taamatut oqariartuuteqarnerit tunngaveqanngitsumillu nalilersuinerit pitsaanngilluinnartumik kinguneqartarneri ajornartorsiutaavoq. Nunap naalakkersuisoqarfianit taamak nalorninartigisumik nalunaaruteqartoqartillugu, aningaasaliisartut aningaasaliissutiminnik unitsitsisarput. Sumiiffinni tamani timmisartumik angallannermik pinngitsuuisinnaanngitsut siunissamut nalornilersarput, piffissamimi sivisuumi mittarfik assanneqassappat, taava piffissami tassani takornarissat Kangerlussuakkoorlutik Kalaallit Nunaanut takornariarsinnaanngilaat?

Nunatsinni timmisartuussisartut Airbus 330 atortarpaat, taannami Kalaallit Nunaanni pissutsinut naapertuulluinnartuuvoq, timmisartuniillu minnerusunit, naannerusumik miffeqarnissamik pisariaqartitsisunit, nassiussanik annertunerusunik useqarsinnaalluni. Avannaa sikusartoq, timmisartumik nassiussalerinerup annertuumik pilersorpaa, siunissamilu Airbus 330 atorlugu nioqqutissanik nutaarluinnarnik tikisitsisinnaasussaagaluarpugut. Eqqunngitsumillu tunngaveqarluni Naalakkersuisoq Knud Kristiansen-ip mittarfik naalisissaguniuk, tamanna unitsinneqartariaqassaaq. Mittarfik 1.800 meterimik takitigisoq Norsaq-mit miffigineqarsinnaanngilaq, soorluttaaq Airbus 319-imut 320-mullu aammalu Boing 737-imut naappallaarnera Air Greenland-imit nalunaarutigineqartoq.

Attaveqarnermut Naalakkersuisoqarfimmi torinngitsumik sulisoqarneq nunatsinnut ajoqutaalluinnarpoq. Naalakkersuisoq Knud Kristiansen arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunik ilisimatuunik suleqatigiinnik pilersitsinissaanik, Qeqqata Kommunianit piumasaqaateqarpugut, taamaalilluta suliamut tunngatillugu erseqqissaavigineqassalluni. Allatut iliorneq Naalakkersuisunit inuiaqatigiinnut ajoqutaaginnassaaq, nunatta tamanna pisariaqartinngilaa.

Illuatungaanik takornariaqarnerup ineriartortinneqarnissaa siunertaralugu, Kangerlussuarmi umiarsuit takornariartaatsit tulaffigisinnaasaannik umiarsualiviliortoqarnissamik Naalakkersuisut oqariartuutiminnik ingerlatitseqqittariaqarput. Qeqqata Kommunianut nunallu tamalaat akornanni umiarsuit takornariartaatilerisunut Naalakkersuisut arlaleriarlutik taamatut oqariartuuteqareerput, Naalakkersuisut neriorsuutitik eqquutsissagunnarsivaat, soorluttaaq Qeqqata Kommunianut Aningaasaqarnermi inatsisitigut immikkoortitsisoqassagunnarsilluni. Suut tamarmik Nuummi ingerlanneqartariaqanngillat.