Qeqqata Kommuniani kommunalbestyrelsip 2019-imut missingersuutinik akuersissuteqarnermigut Kangerlussuarmut, nunap immikkoortortaanilu inuutissarsiutitigut ineriartortitsinissamut tapersersuinini kingumut takutippaa. Kangerlussuarmi illumut tamatigoortussamut nutaamut 2018-imut missingersuutitigut aningaasanik immikkoortitsisoqarpoq, 2019-imullu missingersuuteqarnikkut Kangerlussuarmit UNESCO-p nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortitaanut Aasivissuarnut asfaltigaanngitsumik aqqusinniornissamut kiisalu UNESCO-mi park ranger-issamik Kangerlussuarmi atorfinitsitsinissamut 27 mio. koruuninik immikkoortitsisoqarluni.
1999-imi folkevogn-iliortarfimmit pilersinneqarluni Sermersuup tungaanut aqqusinertigut takornarialerinermi iluatsilluartoq kommunalbestyrelsip ingerlateqqippaa. Oqaluttuarisaanermi aasaanerani piniariartarfimmut Aasivissuarnut aqqusineqarnikkut, Kangerlussuarmi takornariartartorpassuit nutaamik takusassaqalernissaat anguniarneqarpoq. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni takornarissanit soqutigineqarnerpaalluni Kangerlussuarmi kangimut busserlutik Sermersuarmut takornariartartut 14.000-iinnaajunnaarlutik, kalaallit piniariartarfiat Aasivissuit kimmut aamma takornariartalissaavaat.
Aalisarnermik piniarnermillu inuutissarsiutilinnut atugassarititaasut pitsanngorsarneqarnissaannut Qeqqata Kommuniani kommunalbestyrelsi, 2019-imut missingersuutitigut aningaasanik aamma immikkoortitsivoq. Saarulleqarluarneratigut raajaqarluarneratigullu akigititat isertitallu qaffakkiartuinnarlutik ukiuni kingullerni aalisarluarneq, aalisartunut piniartunullu pitsaasunik atugassaqartitsinikkut tapersersorneqassaaq. Inuutissarsiutitigut ineriartortitsineq Qeqqata Kommuniani ullutsinni annertuumik ineriartorpoq, matumanilu Hudson-ip Kangerlussuarmi piiaavimmini tunisassiorneq aallartisarlugu.
Inuutissarsiutitigut ineriartorluartitsinerup kingunerisaanik, sanaartugassanut nutaanut annertunerusumik sanaartorfigissaanerit ingerlanneqarniarput, taamaattumillu sanaartorfigissaasitsinissamut kommunalbestyrelsi 2019-imut missingersuuteqarnermigut ukiumut 8 mio. koruuninik immikkoortitsilluni. Qeqqata Kommuniani nutaanik sanaartorniat pisortat sanaartorfigissaasitsinissaannik utaqqissanngillaq, innuttaasullu Sisimiuni, Maniitsumi Kangerlussuarmilu marloriaatinngorsinnaanissaannut kommunip pilersaarusiorfigineqarneratigut periarfisseereerpoq. Sanaartorfigissaasitsiuarneq ingerlanneqarsinnaaqqullugu, aningaasat pisariaqartinneqartut maanna immikkoortinneqarput.
Sisimiuni utoqqarnut pisinnaanerusunut aqqaneq-marlunnik inissialiortitsinissamut 25 mio. koruuninik, Maniitsumilu sulisunut aqqaneq-marlunnik inissialiortitsinissamut 25 mio. koruuninik immikkoortitsinermigut, illussanik sanaartorneq Qeqqata Kommuniani kommunalbestyrelsip aamma pingaartippaa. Taamaalilluni 2020-mi januaarip aallaqqaataani Namminersorlutik Oqartussat inissiaataannik naatsorsuutigisamik tigusinissamut kommunalbestyrelsi sillimavoq.
Maniitsumi MISI-p marlunnik atorfeqartitaqarluni immikkoortortaqarfittaarnissaannut, atuartunullu innarluuteqartunut atugassarititaasut pitsanngorsarneqarnissaannut aningaasanik pisariaqartinneqartunik, Qeqqata Kommuniani kommunalbestyrelsi aamma immikkoortitsivoq. Ukiumut 10 mio. koruuninik aningaasaliissuteqarnikkut, meeqqanut inuusuttunullu kiisalu utoqqarnut atugassarititaasut pitsanngorsarneqassapput. Ukiumut aningaasaliissuteqarnerup kingunerisaanik nunaqarfinni aqquserngit aamma pitsanngorsarneqassapput, soorluttaaq avatangiisitigut pitsanngorsaanernut aningaasaliissutit annertusineqartut.