Misissuinerup siunertarisaa tassavoq, Qeqqata Kommuniani tapersersortit atugarisaasa takuneqarnissaat aammalu timikkut eqqarsartaatsikkullu innarluutilinnik innutaasunik tapersersortaanissap sulinissallu orniginarnerulernissaanut kommunip qanoq iliuuseqarsinnaanerata misissorneqarnissaa.
Suleqatigisanik aqutsisunillu pitsaasumik suleqateqarneq
Misissuineq tapersersortinit 85-init akineqarpoq, taakunanilu 89 procentii isumaqarput, aqutsisunik oqaloqateqarneq suleqateqarnerlu pitsaasuusoq. Misissuineruttaaq takutippaa, suleqatigiit iluanni suleqatigiinneq ajunngitsoq, aammalu nammineq sulianut sunniuteqarsinnaanerat pitsaasuusoq.
Sulinermut nuannarinninnissamut pilersitsisinnaasut marluusut tassapput, suliatigut ineriartorneq aamma suleqatinut attaveqarluarsinnaneq. Tapersersortit 76 procentiisa suliatigut ineriartornissamut periarfissaqarneq misigisimavaat. Tapesersortit ilaata oqatigaa "inussiarnisaarneq, ataqqinninneq ammasuunerlu suleqatigiissutigivarput." Tapersersortinittaaq eqqaaneqarpoq tusaaneqarlutik aammalu malugisinnaallugu illuatungeriinni ataqqeqatigiinneq.
Tapersersortit apersuinermi akisimasut amerlanersaat ukiuni arlalinni tapersersortitut sulisimapput, tamassumalu paasinarsisippaa sulineq assut naammagisimaarneqartoq. Tapersersortit 20 procentii ukiut qulit sinnerlugit sulisimapput, 46 procentii ukiut 2-10 akornanni, kiisalu 34 procentii ukiup 0-1 iluani sulisimallutik.
Akissarsiat qaffannissaannik kissaateqarneq
Tapersersortit apesorneqartut akornanni, 33 procentii suliffinnut allanut sanilliullugu akissarsiat annikinnerat tunngavigalugu suliffimminnit tunuarnissamik eqqarsaateqarput, tapersersorti ataaseq ima nassuiaavoq " timimik atuinartorujussuuvoq, tarnikkullu aamma nungullarsaataalluni."
Pikkorissarnissamut kissaateqarneq
Tapersersortit pigiinnarniarlugit tapersersortinillu allanik kajumissaariniarluni kommuni qanoq pitsaanerusumik iliorsinnaaneranik apeqqummut, pikkorissarnissanut neqerooruteqartarneq annerusumik naatsorsuutigineqarsinnaasutut eqqaaneqarpoq.
Innuttaasut innarluutillit eqqarsaatigalugit eqqiluisaarnermut immikkullu holdlederinut pikkorissartitsisarnerit ukkatarineqarnissaat kissaatigineqarpoq.
"Tapersersortit kissaatigisaat pimoorullugit tigussavavut, sulisuttalu sakkussaqarluarnissaannut ingerlaavartumik pikkorissaanerit ingerlatissallugit" taama Qeqqata Kommuniani ilaqutariinnermut pisortat marluusut, Maniitsumi Bertha Dalager aamma Sisimiuni Kirsten Bødker oqarput.
Ilaqutariinnermut pisortaasut taakku marluusut ilisimatitsipput, innuttaasunik tarnikkut nappaateqartunik sullissineq pillugu illoqarfinni marluusuni kalaallisut oqaaseqartoq tarnit pissusaannik ilisimasalik Poul Bisgaard pikkorissaassasoq. Pikkorissaaneq suliassaqarfiit akimorlugit suleqatigiisitaq suliniutip ataani "Inuuneq pitsaasoq – inuuneq naallugu" pilersaarusiorneqarpoq, aammalu kommunip iluani atuilluartuunissamut aningaasaateqarfianit aningaasaliiffigineqarluni.
Misissuinerup uuma saniatigut aamma 2019-imi upernaagaa Qeqqata Kommuniani sulisunut tamanut, illup iluani sulinermi avatangiisinik pitsanngorsaanissamut sulinermi atukkat pillugit misissuisoqarpoq.