”Qarnup pitsaasumik eqqiluisaartinneqarnera kigutit putuqalersinnaanerinut ikkillu aseruuttoorsinnaanerinut pinaveersaataaginnarani - kisianni timip tamarmiusup peqqissusaannut sunniuteqartartoq nalunngilarput. Assersuutigalugu qarnup qanoq innera nappaatillu soorlu; diabetes, uummatikkut taqqatigullu nappaatit, gigti assigisaallu imminnut attuumassuteqarput. Taamaattumik oqariartuut ersarissuussaaq; Timi tamarmiusup paarilluarnissaanut kigutigissaatit sakkussat pitsaasuusinnaapput”, Helena Holm oqarpoq.
Kigutigissarneq pillugu tigussaasoqarpoq:
- Peqqinnartumik ileqqut kigutinik peqqinnerulersitsisarput.
- Kigutini putoqarnissaq pinaveersaarniarukku ullormut marloriarlutit kigutigissartarit kigutinullu qaqorsaat fluorid-lik atorlugu
- Imeruarsaatit nerisassallu sukkoqarluartut annikillisillugit
- Meerarsi inunngornermiit akeqanngitsumik kigutigissaasumiissinnaavoq - kommunit ataasiakkaat siullermeertumik qaqugukkut aggersaasarnerat assigiinngilaarpoq.
- Meeqqavit kigutaat pillugit ilinniagalimik oqaloqateqarnissamut pisariaqartitsiguit, kommunimi kigutigissaasoq attaveqarfiginissaanut tikilluaqqusaajuaannarputit.
(Christina Louise Lindhardt, ph.d, Meeqqerisoq ulloq nutartserneqarfia :02.08.2024 (UTC-1): Meeqqat 0-5 ukiulinnut kigutigissaaneq - Patienthåndbogen-mi sundhed.dk)
Kigutigissarta inuunittalu sinnerani kigutit peqqissut paariinnartigit 😉
Kigutileriffiit: Kigutileriffiit
