KIKKUUVUGUT:
Qeqqani MISI susassaqarfiuvoq siunnersuillunilu aqqutissiuisartoq, meeqqanut inuusuttunullu 0 - 18 ukiulinnut sullissisoq angajoqqaat, atuarfiit meeqqeriviillu suleqatigalugit.
Meeqqat inuusuttullu atugarissaarnissamut, ineriartornissamut ilikkagaqartarnissamullu periarfissaannik qaffassaanissaq suliatsinnut siunertaavoq.
Qeqqani MISI akimortumik suleqatigiiffiuvoq ukuninnga inuttaqartoq; tarnip pissusaanik ilisimasallit, perorsaanikkut tarnikkullu siunnersortit, oqallorissaasoq kiisalu allaffimmi ikiortaaneq. Taakkua sinaakkusersukkanut marlunnut agguataaqqapput Sisimiuni immikkoortortamut Maniitsumilu immikkoortortamut.
Qeqqani MISI-p neqeroorutai suliniutaalu uani takukkit.
SULLIKKUSUTAGUT:
Qeqqani MISI annerusumik meeqqanik inuusuttunillu ima misigisaqarsimasunik sullitaqartarpoq:
Atuagarsornikkut unammillernartitallit
Ineriartornikkut unammillernartitallit
Misigissutsitigut unammillernartitallit
Inuit akornanniinnissaminnik unammillernartitallit
Pissusilersuutitigut unammillernartitallit
Oqaatsititgut, oqalunniarnermikkut tusaaniarnermikkullu unammillernartitallit
Timikkut tarnikkullu pisinnaasatigut appasissut
Meeqqat inuusuttullu akornganniittut inersimasut tassaapput atugarissaarnermik, ilikkariartornermik ineriartornermillu avatangiisinik pitsaasunik pilersitsisussat. Taamaammat MISI’p siunnersuisarnerisa aqqutissiuisarnerisalu annerpaarpaartaat angajoqqaanut sammisuuvoq kiisalu atuarfinni meeqqerivinnilu ilisimasaqarluartunut.
Meeqqat assigiinngitsunik pisariaqartitaqarput assigiinngitsunillu pissuseqarsinnaallutik. Taamaammat ingerlaaserisat kiisalu siunnersuisarnerit MISI-p neqeroorutigisartagai assigiinngittarsinnaapput. Sapinngisamik siusinnerusumik MISI-mut saaffiginnittoqarsinnaappat taava suliamik pinaveersaartitsisumik anneruumik pilersitsinissamut periarfissat pitsaanerussapput, tassani meeqqat inuusuttullu unammillernartitaat aporfittut misinnarsinnginnerini iliuuseqarfigineqarsinnaassallutillu tapersersorneqarsinnaalissallutik.
UAGUTSINNUT SAAFFIGINNINNERIT:
Meeqqat, inuusuttut, angajoqqaat, atuarfiit kiisalu meeqqeriviit MISI-mut siunnersorneqarnissaminnik aqqutissiuunneqarnissaminnillu saaffiginnissuteqarsinnaapput.
Qeqqani MISI Sisimiut Qeqqani MISI Maniitsoq
Qeqqata Kommunia Qeqqata Kommunia
Makkorsip aqq. 6 Kuuttaartoq 8
3911 Sisimiut 3912 Maniitsoq
Telefon: (+299) 86 55 40 Telefon: (+299) 81 78 46 / (+299) 81 78 14
Mail: misi@qeqqata.gl Mail: misi@qeqqata.gl
Ammasarfiit
Ataasinngorneq marlunngorneq sisamanngorneq tallimanngorneq
10.00-15.00
Pingasunngorneq: Matoqqasarpoq.
Allataq qulaaniittoq quppersagassatut anillatsiguk.
Qeqqani MISI-mut saaffiginninnermi atorneqartussatut akuersissuteqarluni uppernarsaat aajuk.
ATORTUT
Angajoqqaanik sulianillu sulialinnit ilitsersuinermut atortut assigiinngitsut Qeqqani MISI-mi atorneqartarput. Qeqqani MISI-mit ilitsersuinermi atorneqakkajuttut atortut ilaat matuma ataani nassaarisinnaavatit.
Sulinermi sakkussat, angajoqqaat sulisullu atorsinnaasaat
Arbejdshukommelse (kalaallisut taaguuteqartinneqanngilaq),” eqqaamannittarnerup” ajornartorsiutinik aaqqiiniarnitsinni paasissutissanik atuilluta atorsinnaasatsinnik pisinnaalersittarpaatigut. Pinnguarnerit nuannersut atorlugit meeraq peqatigalugu sulinermi eqqaamaniartarneq sungiusaruk! Uani isumassarsiorit.
Meeqqap timikkut maluginiutikkullu eqeersimaanera sunneruk - sammisat pinnguarnerillu nuannersut atorlugit. Quppersagaaqqami uani ilisimasanik isumassarsianillu pissarsigit.
De eksekutive funktioner (kalaallisut taaguuteqartinneqanngillat) assersuutigalugu tassaapput, pilersaarusiorsinnaanermut namminerlu aallartitsisinnaanermut, maluginninniarsinnaanermut imminullu aqussinnaanermut piginnaasat. Taakkartukkat tassaapput ajornartorsiutaasumik aaqqiiniarnermi pingaarutillit. De eksekutive funktioner pillugit uani annertunerusumik atuagaqarit.
Misigissutsit tassaasinnaapput tigussaasuunngitsut, meeraalluni oqaasertalissallugit ajornakusoorsinnaasut. Taamaattumik qanoq misiginermut, aammalu allat qanoq innerannut nassuujaanermi assilissat paasinarsaatitut atorlugit ikiuutaalluarsinnaapput. Uani assini misigissutsimut sumiissusersiuut iluaqutaasinnaavoq. Misigissutsimik ukkataqarniarnermi misigissutsimut sumiissusersiummi tikkuaat kaavisinneqarsinnaasoq qeqqanut inissineqarsinnaavoq, taannalu atorlugu ukkatariniagaq tikkuarteqqaneqarsinnaalluni.
Sammisat ilaat qaratsami nukinnik atuisarput, ilaallu qaratsatsinnut nukimmik nutaamik tunisisarlutik. Qaratsap suliaqarnermini nukissaqarluartuarnissaa pingaaruteqarpoq. Uani suut qaratsami nukinnik tigooqqaasarnersut aammalu suut nukinnik tunioraasarnersut takusinnaavatit.
Piktogrammi (kalaallisut taaguuteqartinneqanngilaq) tassaapput ilisarnaatit, suliassat titartakkanik imaluunniit assilissanik ersarissakkat, isumaqatigiissutinik piffissanillu takunnissinnaalersitsisartut. Piktogrammit ilusiliinissamut tamakkiisumillu takunnissinnaanermut ikiuutaasinnaapput. Taakku atorlugit ilaatigut takutissinnaavat ullup ingerlanerani suliassat suunersut, imaluunniit innarnissamut piareernissamut iliuusissat tulleriissaarnissai qanoq iliornikkut ingerlanneqarsinnaanersut. Piktorgrammit qalipaatillit, qalipaateqanngitsut, nalunaaqutallitaamma iPad-mik/mobilimik assersuutit takukkit. Aamma internetsimi amerlanerusunik nassaarsinnaavutit, namminerluunniit pigisassannik suliaqarlutit. Taakku assersuutigalugu skemaliaralugit atorneqarsinnaapput.
Skemat meeqqanut ulluinnarni ullormut isumaqatigiissutinut atuutsitsinissamut ajornartorsiuteqartunut, aaliangersimasunilluunniit isumaqatigiissuteqarnissamut ajornakusoortitsisunut annertuumik ikiuutaasinnaapput. Skemat assigiinngitsut uani aaneqarlutillu anillatsinneqarsinnaapput: Ullormut skema, sapaatip akunneranut skema, atuarfimmi skema, iPadtimik mobilimillu atuinissamut skema.
Malugissutsinut plakatimit sammisat assigiinngitsut atorlugit meeqqap malugissusai paasikkit, ilimasassarsiorfigikkit aammalu uummarsakkit.
Ileqqut sammisallu pisariunngitsut atorlugit meeraq mikineranit meeqqap oqaatsitigut ineriartorneranik atuarnissamullu kajumissusaanik tapersersorsinnaavat. Uani quppersagaaqqami isumassarsianik nassaarit. Pappiliaq illugiittunngorlugu anillatsinneqarsinnaavoq (`på den korte led` toqqaruk) tamatumalu kingorna pappiliaq quppersagaaranngorlugu peqiteruk.
Pinnguarnikkut oqaloqatigiinnikkullu meeqqap oqaatsinik inerikkiartornera oqaatsinillu paasinnissinnaassusaa inerisarneqarsinnaavoq. Assersuutigalugu pinnguaat"Oqaaseq allanngortinnagu oqalugit" (Tal rundt om ordet) misiliguk, tassani pigisaq nammineq toqqagaq/quujanartoq qeqqanut inissiguk taavalu pigisaq pillugu apeqqutinik assigiinngitsunik akissuteqarlutit. Ilaqutariinni angerlarsimaffissinni, meeqqerivimmi atuarfimmiluunniit pinnguaat atoruk.
Meeqqat inuusuttullu ukkassisinnaanerannik suliaqarnermi Time Timer-i atortuuvoq pitsaalluinnartoq. Meeqqamut piffissaq paasiuminaassinnaavoq. TimeTimeren piffissamik takunnissinnaalernermik ikiuutaasinnaavoq. TimeTimer qanoq pitsaasumik atornissaa pillugu uani annertunerusumik atuagaqarsinnaavutit. TimeTimeren aammattaaq app-itut nassaassaavoq.
Sulinermi sakkussat sullissisunut saaffiginninnerusut
Atuartitsineq aalaffiuneruleraangat atuiffiusinnaaneruleraangallu atuartut ilaannut annertuumik iluaqutaasarpoq. Quppersagaaqqami uaniatuiffiunerusumik atuartitsinermut isumassarsiutaasinnaasunik siunnersuutinik nassaarit.
Atuartup suliatigut ilisimasaa (faglig elevprofil) tassaavoq, atuartup suliatigut qaffasissusaa pillugu takunnissinnaanermik pilersitsinissamut ajornanngitsunnguaq. Sakkoq uani aaneqarsinnaavoq.
Qaninnerpaamik ineriartornermut immikkoortoq (Zonen for færmeste udvikling) qaninnerpaamik ineriartornissamut periarfissamik aammalu atuartup piginnaasareriigaanik sanarfineq aallavittut atorneratigut atuartumut anguniagassanik anguneqarsinnaasunik piviusorsiortunillu sananissamut atorneqarsinnaavoq. Periuseq nassuiaallu naatsoq uani nassaarineqarsinnaavoq.