ARTEK-mit artisk ingeniørinngorniat, nunaqarfiup Assaquttap nunavimmut attaveqaatissaanik ikaartarfimmik sananikuupput. Assaqutaq Sisimiuniit 8 km-inik ungasitsigisumiippoq, aammalu nunavimmiit 25 meterinik ungasissusilimmi qeqertannguami inissisimavoq. Assaqutaq atuartut tammaarsimaartarfiattut aammalu umiarsuarnut takornariartaatinut takornariarfissaqqissutut takornarissanullu sivisunerusumik uninngasunit atorneqartarpoq. Ikaartarfik nutaaq Qeqqata Kommuniani sumiiffimmi najugalinnut aammalu takornarissanut Assaquttamut appakaannissamut periarfissiivoq.
Assaquttamut ikaartarfiliornissamik isuma nutaajunngilaq. Imaatigut angalaqqaarani nalunnguaqqaaranillunniit qeqertamut apuunnissamut paaqqinnittarfiit, takornarissat illoqarfimmiullu atorsinnaasaannik, Ikaartarfimmik sananissaq, ukiuni arlalinni oqaluuserineqarnikuuvoq. Ikaartarfik maanna piviusunngorpoq, ikaartarfillu 2016-imi oktobarip 17-iani Borgmester Hermann Berthelsen-imit atoqqaartinneqarpoq.
- Assaqutaq maanna nunavimmut attaveqalerpoq aammalu inuit amerlanerusut umiatsiaqanngikkaluarunilluunniit maannarsinnaanngorput. Maannakkummi qaasinngikkaluarlutik Sisimiuniit pisullutik Assaquttamukarsinnaanngorput. Ullumikkut uanga ikaartarfik atoqqaartissinaagakku nuannaarutigaara, Hermann Berthelsen oqarpoq.
Center for Artisk Teknologi ARTEK-imi issittumi ingeniørinngorniat nutaat ukiut tamaasa ilinniarnissaminnik aallartitsisarput, Teknikkimut suliniutinik aallarniuteqartarlutik. Ukioq kingulleq aallarniutitut suliassaq tassaasimavoq takornarissanut illuaqqamik sananissaq, tamatuma kingorna pikkorissarnerni allani misileraavittut atorneqalersoq.
-Aallarnisaalluni pikkorissartarnermut pilersaarut allanngortinneqarnikuuvoq, aammalu illuaqqat atorfissaarunneqarnikuullutik. Taamaattumik Assaquttamut ikaartarfimmik sananissarput aalajangiupparput, aallarnisarluni suliniutaasartunut akisussaasuusoq, proffesorimut ikiortaasoq Martin Kotol oqarpoq. Ikaartarfik ukiut pingajussaani ilinniartunit ilusilersorneqarpoq Martin Kotol ilitsersuisoralugu.
Piusinnaassusaa aammalu annertuallaamik aserfallatsaalineqarnissaa qulakkeerniarlugu, ikaartarfik atortussanik pitsaasunik atortoqarluni soorlu saviminernik manngertornerneq ajortunik, savininernik kaaluakkanik aammalu qisuit eg atorlugit sanaajuvoq. Atortussat tamarmik aasaq sioqqullugu inniminneerneqarput, taamaalillutik aggustimi atoriaannaallutik, tassani aallarnisaalluni suliniutissat aallartittussaammata.
Aallarnisaalluni suliniutit aallartinneqannginnerini, ingeniørinngornianit ukiut pingajussaani ilinniartunit, akissarsiaqaatiginagu toqqavissat betoniusut inissineqarput.
Betonip manngissusaa toqqavissallu manngissusaat naammalermat, issittumi ingeniørinngorniat nutaat Assaquttamukarput, tassanilu ikaartarfik katiterlugu.
-Maanna ikaartarfik isumannaatsumik pisuffigineqarsinnaanngorpoq, kisianni immikkut isumannaallisaanermut qalunik ajaperfilernissaa aalajangiupparput, taamaalillutik meeqqat quaannermikkut imaanut nakkarsinnaajunnaarlutik, Martin Kotol oqarpoq.
Ikaartarfiup pingaarnertut siunertaarisaata - inuit kangerliumanermik ikaarsisinnaanissaannik kisimi suliaqassanngilaq, kisianni aamma ilinniarnermi fagemi Statik i Arktis Engineering-imi kisitsinermi assersuutitut atorneqarsinnaasassaaq.
- ARTEK issittumi ingeniørinngortussat ilinniarnerannut sumiiffimmi inuiaqatigiit suleqatigalugit suliniutinik pitsaasunik piviusorsiortunillu ineriartortitsisarpoq, tamannalu Qeqqqata Kommuniani tapersersorparput qutsatigalugulu, Hermann Berthelsen oqarpoq.
Martin Kotol aamma oqaatigaa, una suliniut ARTEK, illoqarfik kommunillu akornanni qaninnerusumik suleqatigiinnermik pilersitseqataasoq, namminerlu neriuutigaa, ilinniartut siunissami suliniutissaat inuiaqatigiinnut iluaqutissanngorumaartut.
Paasissutissat sukumiinerusut
Martin Kotol, Arctic Technology Centre
+299 233177
mrko@byg.dtu.dk