Qinnuteqaat kulturimut qinnuteqaataalluni uunga tunngassuteqarpoq ”Aasivissuit – Nipisat, Sermersuup imallu akornani Inuit Piniariartarfiat”.
Nunaminertaq UNESCO-p Nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassaattut ilanngutsinneqarnissaanik qinnuteqaataasoq kulturikkut nunataavoq asseqanngitsoq, nunap timaani aavartarfissuit aqqusaarlugit sermersuarmit kangerlunnut tassanngaanniillu qeqertanut amerlasuunut qanga inoqarfiusimasunut. Nunaminertaq ukiut 4.500 ingerlaneranni Kalaallit Nunaata kitaani inuit oqaluttuarisaanerannit kulturikkut eqqaassutissanik imaqarpoq.
Kulturminister Mette Bock-ip neriutigivaa, inuit Naalagaaffeqatigiiffimmi takusassaqqissunut amerlanerusunut isiginninnerulernissaat.
”Naalagaaffeqatigiiffitsinni kulturikkut takusassaqqissorpassuarnik pinngortitaqarfinnillu illersortariaqakkatsinnik ilisimaneqarnerulersitassatsinnilu amerlasuunik peqarpugut. Kalaallit Nunaanni piniariartarfissuaq asseqanngitsoq Aasivissuit - Nipisat nunarsuarmi kingornussassat allattorsimaffiannut ilanngunneqarnissamut piukkunnarluarpoq, Kulturminister Mette Bock oqarpoq.
Taamatuttaaq neriuuteqarpoq, Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, Doris Jakobsen.
“Nuannaarutigaara nunarput UNESCO-mut qinnuteqaammik pingajussaa nunarsuarmioqatigiit eriagisassaattut allattorsimaffiannut tunniussisinnaalersimammat, isumaqarpungalu neriuuteqarluarnissamut pissutissaqarluartugut. Qinnuteqaat assut kusanarluartumik suliarineqarsimasoq takuneqarsinnaavoq isumaqarpungalu toqqaaniarnermi isigineqarumaarluta”, Doris Jakobsen, Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq.
Nunaminertaq 4.000 kvadratkilometerisut annertussuseqarpoq. Taannalu Sisimiut kujataatungaani Nipisanit Kangerlussuarmi sermersuup tungaanut ingerlavoq. Nunaminertaq inunnit siullernit, maanna takussaajunnaarnikuusunit Saqqaq aamma Dorset inuinik, inuit arfanniallu pillugit qanganitsanik eqqaassutissanik imaqarpoq. Ilutigitillugu oqaluttuarineqarpoq piniartarnermut kulturi suli ingerlanneqartoq.
UNESCO-p Nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassaannut tiguneqarneq nunaminertat qanga nalissaqanngissusaannik qulakkeerinninneriinnaanngilaq, kisianni maannakkut atuinermik aallaaveqartumik nunaminertamik atuiinnarnissamut periarfiissiivoq.
“Nunaminertami angalaarnermi suut eqqumaffigissanerlugit nalunngikkaanni, kulturikkut kingornussassaq pisuussuterput ammassaaq. 1700-kkunneersunik tupeqarfikunik, issumit illuikkiaasimasut sinnikuinik, qamasarfinnik, ilivitoqqanik, teriannissanut pullatikunik aamma pallittaalisaasimasunik peqarpoq. Pisoorsuuvoq, nalissaqanngitsoq minnerunngitsumillu kulturikkut nuna uumassusilik, qangaasimasoq maannakkullu inuuneq naapiffiviuvoq, borgmester Hermann Berthelsen oqarpoq.
Ukiut 4.500 ingerlaneranni inuit nunaannik inuit atuisimanerat ukkatarineqarneratigut periarfissarpassuarnik pilersitsisoqassasoq Qeqqata Kommuniata neriuutigivaa.
“Tamanna takornarissanik qammaanerunissamut periarfissiivoq aammalu ukiut untritillit ingerlaneranni Kalaallit Nunaanni inuuneq pillugu tulluusimaarluni oqaluttuartoqarsinnaalluni. Taamaalilluni kommunimut aammalu Kalaalilt Nunaanni takornariaqarnerup ineriartortinneqarneranut alloriarneruvoq pingaarutilik, borgmester Hermann Berthelsen naggasiivoq.
Kalaallit Nunaanni kisiartaalluni Ilulissat Kangerluat UNESCO-p Nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassaannut ilaalernikuuvoq aammalu aasamut Kujatani kulturikkut nunataq allattorsimaffimmut ilanngunneqarnissaa neriunarpoq.
Aasamut UNESCO-mit ilsimatuut Aasivissuit - Nipisat misissoriartorlugit tikeraassapput, Qeqqata Kommuniatalu neriuutigivaa, 2018-imi aasaanerani UNESCO-p Nunarsuarmioqatigiinnut nunaminertaq kingornussassanngortinneqartoq nalliuttorsiutigisinnaassallugu.
Qinnuteqaat tamakkiisoq uani aaneqarsinnaavoq:
Aasivissuit-Nipisat Inuit Hunting Ground between Ice and Sea
Annertunerusumik paasisaqarusukkuit attavigiuk
Paninnguaq Fleischer-Lyberth
Atuilluartuunissaq pillugu siunnersorti
Qeqqata Kommunia
Tlf: (+299) 86 73 20