Perorsaasut, meeqqerisut allallu tassunga attuumassutilinnik ilinniagallit suliffillilluunniit ulloq naallugu kulturikkut illorsuarmi Taseralimmi isumasioqatigiissitsinermut peqataapput. Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat tamanna sioqqullugu aamma illoqarfiit arfineq-pingasut nunaqarfiillu allat isumasioqatigiissitsiartorlutik tikeraarsimavaat.
- Paasisimavarput sumiginnaasarneq pillugu pinaveersaartitsinissamut atuartitsissutissanik kalaallisuunik ujartuisoqartoq. Assersuutigalugu sulisut ilinniarsimanngitsut arlaqartut filmiliat atorsinnaavaat sakkussaminnillu angerlaassillutik, Gunver C. Justesen, Kalaallit Meerartaanni suliniummut aqutsisoq isumasioqatigiissitsisullu ilaat oqaluttuarpoq.
Isumasioqatigiissitsinermut soqutiginnittoqarluarnera nuannaarutigaa, erseqqissaatigalugulu suliniutip amerlanerpaanut anngunnissaa anguniarlugu sumiiffimmi suleqatigiissinnaaneq pingaaruteqartoq.
- Taamak amerlatigisut nalunaarsimanerat tupaallaatigaarput. Assorsuaq nuannerpoq. Taama akulikitsigisumik ilinniarsimallutik sulisut amerlasuut katersuutsinneq ajorpagut. Tamatigummi eqimattaarakkuutaarlutik sulisarput, Gunver oqarpoq nangillunilu, isumasioqatigiissitsinermi pissarsiat piffiit ilaanni atorluarneqartut, soorlu Ilulissani, tassani filmiliat takutinneqarnikut atorluarneqartut, Gunver C. Justesen oqarpoq.
Filmiliat ilinniartitsissutit marluk
Qeqqata Kommuniani kommunimi pisortaaneq Paneeraq Olsen, oqalugiarluni isumasioqatigiinnissamik ammaavoq, tassani MIO-p nalunaarusiaa tikkuarpaa, tassami takutitsimmat kommuni meeqqanut immikkoortortami annertuumik suliassaqartoq.
- Taamaammat meeqqat ilaqutaasullu pitsaanerpaamik sullikkumallugit tamatta akimut suleqatigiittaqariaqarpugut, tassuunalu pitsaassutsimik qaffassaasinnaalluta. Kommuni aqutsisoqatigiinnik pilersitsivoq, taakku sisamanngornerit tamaasa ataatsimiittarput, MIO-llu innersuussutaanik qanoq atuutilersitsinissarput pillugu suleqatigiinnik pilersitsiniarsarileruttorpugut. Maani ilinniarsimallutik sulisut ulluinnarni meeqqanut tunngasunik suliaqartartut aamma suleqatigiinnut ilanngutitinneqassapput, Paneeraq Olsen ilaatigut oqarpoq.
Kalaallit Meerartaasa filmi ilinniartitsissutissaq ’Ikioqatigiitta’(Skal vi hjælpes ad?’ 2015-imi sanaarivaat, filmi angajoqqaanngorlaanut, tapersersortarialinnut tunngavoq aammalu ilinniagaqarlutik sulisunut meeqqanik ilaqutariinnillu sullissisunut suliffimmi sakkussatut atugassaalluni. Filmimi angajoqqaanut unammillernarsinnaasut ilai takutinneqarput, tassanilu ilaqutariit titartakkat ukiut 14-it iluini malinnaavigaagut, ineriartornerat ulluinnaallu atugaat apersuinernik suliakkiutinillu akullugit.
Filmi inunnut 60-inut takkussimasunut siulliullugu takutinneqarpoq, filmip kingorna eqimattakkuutaarisoqarpoq, filmilu qanoq ilaqutariinnut atorneqarsinnaanersoq eqqartorneqarluni. Eqqartueqatigiilluartoqarpoq. Filmip suleqatit sinnerinut, ajornanngippallu illoqarfimmut tamarmut takutinneqarnissaa isumaqatigiissutigineqarluarpoq.
Pissarsiaq nalitooq
Malitsigisaanik filmip aappaa ’Takusinnaaviuk?’ (Kan du se det?) takutinneqarpoq. Ilinniarsimallutik sulisut sumiginnaasoqartoq qanoq paasisinnaaneraat, sumiginnaasoqartillugulu qanoq iliortoqarsinnaanersoq imaluunniit qanoq iliortoqartariaqarnersoq pillugu filmi suliarineqarluni. Tamannalu ilaannut pissarsiaqarnartorujussuuvoq.
- Isumasioqatigiinnermut peqataanera assorsuaq pissarsiaqaatigaara, peqataarngaarlungalu. Ajoraluartumik tamakku tungaatigut misilittagaqarpallaanngilagut, taamaammat peqataalluni assorsuaq nalitullunilu isumaqarluarpoq, peqataasut ilaat Petrine Kristiansen oqarpoq, taanna ukiuni qulini paaqqinnittarfimmi sulisimavoq. Nutaarpassuarnik ilikkagaqarsimavoq.
- Naak isumasioqatigiissitsineq ulloq ataasiinnaagaluartoq "uisinneqartutut" misigisimavunga, filmininngaanniillu sakkussarpassuarnik pissarsillunga. Assersuutigalugu paasitinneqarpunga, sumiginnaasoqarsimatillugu angajoqqaat siullertut nalunaarfigineqartarnissaat pingaaruteqartoq. Soorlu amerlasoorpassuit pissusissamisoortutut isigisagut, pissusilersuutit assigisaallu, iliuuseqarfigineqartassasut maannakkut ilisimalerpara, Petrine nangippoq.
- Filmit suleqatinnut angajoqqaanullu assorsuaq takutikkusuppakka, Petrine oqarpoq, erseqqissaatigalugulu paaqqinnittarfimmi nalinginnaasumik angajoqqaanik pitsaasumik suleqateqartarlutik.
Qaa suli taamaattunik
’Takusinnaaviuk’ filmi takutinneqareermat eqimattakkuutaarluni eqqartueqatigiittoqaqqippoq, angajoqqaanullu tamanut unnukkut filmeqatigiisitsilluni takutinneqarnissaa isumaqataaffigineqaqqilluni.
Gunver C. Justesen-ip isumasioqatigiissitsinerup ingerlanera, peqataasullu piumassuseqarluarnerat naammagisimaarpai.
- Eqimattakkuutaartuni pimoorussisoqarluartoq tusaasinnaavarput. Tamanna assorsuaq nuannaarutigaarput, oqarpoq. Taamaattorli kingorna suliassartaani aamma unammillernartoqassaaq.
- Suliffimminnut uterpata isumasioqatigiissitsineq qanoq iluaqutigisimaneraat malinnaavigisariaqarpoq. Suliffitsinnummi uteqqikkaangatta ilikkarsimasagut puiguinnartuukkajuttaratsigit pissuserisartakkatsinnullu uteqqiinnartarluta, Gunver oqarpoq. Taamaammat peqataasunut tamanut mail-inik aamma nassiussisarniarput, filmit iliuuseqarfigalugit suliareqqinnissaannut qanoq iliuuseqarsimanersut nalunaarutigeqqullugu.
Petrine Kristiansen aamma filminik ingerlateqqiinissaminut pilersaaruteqarpoq.
- Suliffinnut uteruma filmi suleqatinnut takutissamaarpara. Neriuppunga aamma arlaatigut unnukkut filmeqatigiinnissamik aaqqissuussisinnaassalluta, taamaalillutik angajoqqaat aamma isiginnaarniassammassuk. Isumasioqatigiissitsineq pissarsiaqarfigilluaqaara. Taamaatut aaqqissuussinerit amerlanerussagaluaramik, naggasiivoq.
Gunver C. Justesen eqqaassanngikkaanni Helle Skriver Andersen, Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaanni perorsaanermut siunnersorti aamma isumasioqatigiissitsinermut peqataavoq.
Peqataasut, ilinniarsimallutik sulisuusut ukunanngaanneersuusut, peqqinnissaqarfik, ilaqutariinnut kiffartuussivik, atuarfiit, meeqqeriviit, Qeqqata Kommuniani politikkerit ilaatigut Sisimiuniit, Maniitsumiit nunaqarfinniillu arfiniliusuniit filmit usb disk-inngorlugit pivaat, taamaalillutik kingusinnerusukkut suliffimminni atorsinnaaniassammatigit.
sulisunik meeqqanut ilaqutariinnullu immikkoortup iluani suliaqartuusunik piginnaassutsikkut kivitsinissaq siunertaralugu, Qeqqata Kommuniata Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat suleqatigaa.