Meeqqat:
“Nukappiaqqap tanngassimaarutigaa kinguaariinni siullersaalluni atornerluisuunnginnini”
Meeraq qanorluunniit ukioqaraluaruni atugaqarlunilu, meeqqap nipaa inersimasut nipaatulli pingaaruteqarmat, nukappiaqqap imigassamik ikiaroornartumillu atornerluinerup kingunerisartagai tujorminartut, nammineq atugariumanagit tanngassimaarluni oqariartuutaa nuannersoq, inuiaqatigiinnut tusartissallugu pingaartippara.
Nuannaarutigisannik MIO-ip angalanermini meerarpassuit inuunerissut, inuunermut sapiissusillit aammalu isumassuilluartunik inersimasortaqarlutik inuusut naapippai.
Tamatuma uppernarsarpaa kommunetsinni annertuunik unammilligassaqaraluarluta aamma inuunerissaartorpassuarnik meerartaqarnerput.
Taamaakkaluartoq meeqqat isumassorneqarnissamik illersorneqarnissamillu pisinnaatitaaffigisaminnik pissarsineq ajortut aamma amerlasuut naapinneqarput.
Inersimasuusugut imminuinnaq eqqarsaatigaluta, ”pisariaqartitagut” naammassiniaannarlugit, meeqqat meeraalluarnissaannik siunissamilu inuunerissaarnissaannik innarliisarnigut, soorlu juullip nipitittagaanik ilusilersuisup Gukki Nuka-ip oqarneratuut, ”sinnattupiluttut” ittumik meerartatsinnik ilaatigut inuuneqartitsinerput, meeqqanut annertuumik inniminniilliornerupput akuersaarneqarsinnaanngitsut.
Meerartagullu naapertuunnerusumik ikorsersinnaajumallutigit kommunemi susassaqartut tamaasa peqatigalugit, suleqatigiissitanik assigiinngitsunik pilersitsivugut aammalu sukkanerusumik sullissisinnaalernissarput anguniarlutigu inunnik sullissiut amerlineqarnissaat aningaasaliiffigalutigu.
Taamaasiornitsigut meeqqat atuarfiini meeqqerivinnilu ikorneqarnissamik pisariaqartitsisut orninneqartalernissaat piffissaqarfigineqalissaaq.
Taakkua saniatigut angajoqqaajulluarnerulernissamut sakkussanik pisariaqartitsisut ikiorserumallutigit, angajoqqaanik pikkorissaanerit annertusarneqarnissaat anguniarparput.
Inuuneq atornerluiffiunngitsoq tamanit pilluarnarnerpaammat aamma ajornartorsiutinik ikiorneqarnissamillu nassuerutiginninneq peqqinnartuummat, neriuutigisorujussuaarput, Kommunemiit qujamasuutigisatsinnik Naalakkersuisut Allorfimmik ammaanerat pisariaqartitsisunit atorluarneqarumaartoq.
Inuussutissarsiutit:
Nunatsinni isumalluutitut pigisarput pingaarnerpaaq tassaavoq inuk.
Aamma sulineq tassaavoq pisuussutitta annersaat.
Aningaasarsiornikkut sulisoqarnikkullu ingerlalluassagutta, pingaaruteqarpoq inuusuttagut inersimasullu assigiinngitsunik piginnaanillit sulisinnaasut tamaasa sulilersinneqarniarnissaat.
Ullumikkummi inuusuttut suli amerlavallaartut meeqqat atuarfiata kingorna ingerlariaqqittannginnerat kommunemut ernumanartuuvoq.
Tamannalu iliuuseqarfiginiarlutigu, Maniitsumi inuusuttunut immikkut suliniuteqarneq iluatsilluarsimasoq, peqqinnartumik inuuneqarnissamik ilallutigu, Sisimiuni inuusuttunut suliniummik immikkut aallartitsivugut.
Qilanaarpungalu inuusuttut imminnut tatiginerulersimallutik inuiaqatigiinnilu atorfissaqartinneqartutut misigisisimallutik, suliffeqarfinnut ilinniagaqarfinnullu ingerlaqqinnissaasa takunissaannut.
2018-imi kommunetsinni suliffiit amerlanerulernissaannut isumalluarpunga.
Kangerlussuarmi aatsitassanik piiaavissap sanaartorneqarnera kinguaattooreerluni, aasamut tunisassiulissaaq, taamaasilluni Aatsitassalerinermik Ilinniarfimmi ilinniarsimasunut, allanillu suliaqartunut arlalinnik suliffinnik pilersitsissaaq.
Taassuma saniatigut Sisimiuni aalisakkerivimmik nutaamik aallartitsiniartut Maniitsumilu aalisakkerivissap nutaap sanaartorlugu aallartinneqarnissaanik pilersaaruteqartut isumalluarfigaakka.
Taamaasillutik aalisartortagut pitsaanerusumik tunisinissaminnut aningaasarsiornissaminnullu periarfissagissaarnerulersinneqassapput.
Nunaqqatigut allat aallartinnissaannik utaqqiinnaratik namminneq sapiisernermikkut nalilinnik pilersitsisarnerat pitsaasutut isigisariaqarparput nersualaarlugillu.
Aningaasarsiullaqqikkuttami ineriartussaagut, aningaasarsiunngikkuttali kinguariartussaagut atugarissaassuserpullu annaajartussavarput.
Suliffiit amerlanerulernissaannut isumalluaraluarlunga, isertuutissanngilara aalisakkerivinni, meeqqerivinni allanilu inunnik sullissiviusuni sulisussanik aalajaatsunik amigaateqartuarnerput ajornartorsiutitut angisuutut isigigakku.
Kineserit, filippenerillu imminnut ilaquttatillu pilersorsinnaajumallugit, nunartik piffissami sivisuumi qimassimallugit tupinnaannartumik suliffimminnut maniguunnerat unammillissagutsigu, Majoriami inuiaqatigiinnilu annertuumik suliassaqarpugut.
Isumagami malillugu ilaatigut innuttaasutut akisussaaqataanermik pisussaaffigut puigorlugit pisinnaatitaaffigut kisiisa pingaartippallaartarpagut.
Takornariaqarneq:
Angallannikkut takornariaqarnikkullu nunatta sinneranit katataassanngikkutta, pinngitsoorsinnaanngilarput kommunetsinni aamma attaveqaatitigut takornariaqarnikkullu kommuneni allanisulli inerisarneqarnissarput.
Taamaattumik nuannaarutigisorujussuuarput takornariaqarnikkut ineriartortitsinissatsinnut periarfissagissaarnerput, Naalakkersuisunit upperineqarluni, Sisimiuniit Kangerlussuarmut aqqusinniortoqarnissaannut suleqatigiissitamik misissueqqissaartussamik pilersitsinermut Naalakkersuisut peqataajumanerat.
Tassami takornarissat amerlisarneqassappata annertunerusumillu aningaasarsiutigineqassappata, taakkununnga pissanganartunik amerlanerusunik pitsaanerusumillu umiarsualiveqarnikkut neqerooruteqartariaqarpugut.
Sisimiuni nutaamik talittarfittaarnerup kingunerisaanik, umiarsuarnut takornariartaatinut pitsaasumik kinguneqarnera takoreeratsigu, Kangerlussuarmi nutaamik umiarsualiveqalernissaa suli annertunerusumik kinguneqarnissaa isumalluarfigaarput.
Takornariartaatimmi ilaasuminnik paarlaatsitsisartut amerlanerusinnaanerigaluat umiarsuit Kangerlussuarmi talissinnaannginneri pissutigalugit annaasarpagut.
Kangerlussuaq timmisartunut akunnittarfiinnartut isiginiarneqartaraluartoq, takornarialerisuniit atorluarneqarnera ineriartortinneqarnissaanullu periarfissaqarluarnerata soqutigineqarnera kommunemiit takusarparput.
Soorlu Sermersuup eqqaani takornarialerisunit ilisimatusartuniillu unnuisarfiliornissamik aningaasaleerusuttunit, Kangerlussuarmi Hotel-ip unnuisarfiillu ingerlanneqarneranik tiguserusuttumik saaffigineqartarpugut, naak nalunngikkaluarlugu Naalakkersuisut Nuummi Ilulissanilu mittarfissualiorniartut.
Mittarfeqarfiit Kangerlussuarmi unnuisarfinnik ineriartortitsinissaat naatsorsuutigineqarsinnaanngimmat, piumasaraarput Kangerlussuarmi Hotel-ip namminersortunngosarneqarnissaa piaartumik Naalakkersuisunit suliarineqassasoq.
Kommunerput takornariaqarnikkut soqutiginarsarniarlutigu Maniitsup Itillillu akornanni nunaminertanik kisermaassilluni sisoriartitsivissanik immikkoortitsivugut, Kangerlussuup kangiatungaani nunaminertanik nunaqavissunut takornarissanullu illuaqqanik unnuisarfiliornissamik tusarniaavugut, Arnangarnup Qooruata aningaasarsiutigineqalernissaa anguniarlugu, eqqissisimatitaanerata allanngortinneqarnissaa Naalakkersuisunut noqqaassutigaarput aammalu Sisimiut avannaatungaani ukioq kaajallallugu sisorariartitsalernissamik akuersissuteqartoqarnissaa piareersarlutigu.
Aalisakkeriviit aalisagaatiminnik nalitunerusumik avammut tuniserusuttarnerat assigalugu, takornariaqarnikkut isertittakatta nalittorsarnissaat taamaasilluta anguniarparput.
Inuuniarneq:
Uagut kalaallit ilisarnaatigaarput ulluni pingaartuni, soorlu inuuissiortitsinerni, apersortitsinerni juullikkunnilu nuannersumik pingaartorsiorluta pillerluta nalliuttorsiortarnerput.
Nunatsinnilu inuuniarnerup akisunerujussua eqqarsaatigalugu, nalliuttunik nalliussisarnerput aningaasarpassuarnik naleqareermat, Inatsisartut aperiumavakka nalliuttuni nerrivimmi mamartutugassatut isertunut pilliutissagut ilumut taamak akisutigisariaqarnersut?
Sukkunut akitsuutip appartinneratigut mamakujuttutornerulernissaq pisariaqanngilaq, pingaarnerpaavorli innuttaasut akissaatikinnerusut nalliuttuni aningaasat kaasarsfimmiuisa annertunerulaalernissaat.
Meeqqat atuarfiat:
“Atuakkagut aqerluusagullu tigutigit. Taakkuupput sakkut pitsaanerpaat”.
Niviarsiaqqap nunamini niviarsiaqqat atuartussaatitaanerannik ilungersuuteqarnini pissutigalugu, niaqqumigut aallaaneqarsimasoq, aammalu Nobel-ip eqqissinissaq pillugu akissarsiaritittagaanik akissarsisinneqarsimasut nukarlersaat, Malala, ilaatigut nunarsuarmioqatigiinnut taamatut oqariartuuteqarpoq.
Nunarsuup ilaani meeqqat millionilikkaat atuarusukkaluarlutik atuartinneqarnissaminnik periarfissaqanngitsut eqqarsaatigalugit, nunatsinni akeqanngitsumik periarfissinneqarsimanerput inuiaqatigiittut tamakkiisumik ilungersuutiginnginnatsigu uggornarpoq.
Meeqqat amerlanerpaartaat ullut tamaasa piffissaq eqqorlugu atuariartortaraluartut, ukioqqortusiartornerminni atuanngitsoortarneri inortuisarnerilu ajoraluartumik ernumanartumik qaffasipput, naak taamatut ukioqalernerminni takkuttuaannarnissaat aatsaat taamak pingaaruteqartigigaluartoq.
Misilitsinnermi angusarineqartartut kommunenut allanut sanilliullugit ajornerunngitsumik inissisimanerat naammagisimaaginnassanngilarput.
Inuusuttatta ilinniagaqarfinnut qaffasinnerusunut naammattumik piginnaaneqalersimallutik ingerlaqqittassappata nunanilu avannarlerni meeqqat atuarfiinut piginnaasatigut nallersuussinnaalissagutta, allaqqussinnaanngilarput, atuartutut, angajoqqqatut ilinniartitsisutullu atuarfimmut ataqqinnernerulernissatsinnut ullumikkumit annertunerujussuarmik immitsinnut piumaffigilernissarput.
Isumaqarpungalu tamanna ilungersuuuteqarnitsigut angusinnaagipput, tamannami kalaaleqatitta arlallit takutittareerpaat sapernagu.
Meerartatta tuluttut piginnaasaat qaffassarniarlutigit nunatta avataaniit tuluttoortitsisinnaasunik tikisitsinissarput sulissiutigaarput, neriuutigaarpullu aasamut atorfinitsitsinissamut iluatsitsisimassalluta.
Tassami kalalallit tuluttoortitsisinnaasut naammattut pigilernissaannut kinguarsarluta utaqqerusaaginnarsinnaanngilagut. Piaartumik qanoq iliuuseqartariaqarpugut!
Meeqqat atuarfianni pikkorissuunerup takkuttuaannarnerullu nuannaartunartunngortinnissaa anguniarlutigu, atuarfinni pisortaasut paaseqatigalutigit, pisortanut ilinniartitsisunullu pikkorissaasussanik avataaniit siunnersortinik ukiumi nutaami aallartitsinissarput pilersaarutigaarput.
Taamaasiorniarpugut ilinniartitsisut tamakkerlutik atuartuutiminnut tamakkiisumik tiguaasinnaassuseqarlutik atuartitsisalernissaat angorusukkatsigu.
Meeratagut inuiattut atisagut atorlugit angusarissaarsimallutik atuarfimminnik naammaasisut isigalugit tanngassimaarnarlutillu nuannaarsunartigisut, taamaattut amerlisarnissaannut tamatta ilungersoqatigiinnissarput sakkortuumik kaammattuutigerusuppara.
Ilungersuuteqarnitsigummi Malala-p oqariartuutaa angusinnaagipput upperaara, imatut oqarmat;
Meeqqap, ilinniartitsisup, atuakkap aqerluusallu nunarput allanngortissinnaavaa”.
Suleqatigiinneq:
Politikkimi sulinermi pingaaruteqartorujussuuvoq ikinnguteqarluni sulinissaq.
Kommuneni nunalu tamakkerlugu qinikkani paaseqatigiiffiusumik sulissagutta, ineriartortitsiumagaannilu, tigusariaqarput oqaloqatigiinnerit pisariaqartut.
Aatsaammi taamaasiornitsigut ineriartortsitsiniarnermi aporfiusinnaasut paaseqatigiiffiusumik suleqatigiissutigisinnaavagut.
Soorluli Hillary Clinton-ip nunanik allanik suleqateqarnissap qanoq pingaaruteqartiginera pillugu ima issuaasimasoq.
”Nutaanik ikinngutitaarit, kisanni ikinngutitoqqatit tigummiinnakkit. Aappaa sølv-itut aappaalu guld-itut naleqarput.
Neriuutigalugu tamassi juullisiorluarsimanissarsi ukiumut qaangiuttumut kommunetta ingerlanneqarneranut qimoqataanissinnut, kommunalbestyrelse sinnerlugu tamassi qutsavigaassi, ukiortaamilu tamanik ajunnginnerpaamik kissaallusi pilluaqquassi.
Ukiortaami oqalugiaat kommunip facebook-ikkut quppernerani @qeqqata-mi takuneqarsinnaavoq