airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax

Ukiortaami Borgmesteri Malik Berthelsen-ip oqalugiaataa

Tamassi ukiortaami pilluakutsooritsi!
Unesco – Kangerlussuaq:
Ukiorpaalussuarni suliaq ingerlanneqareerluni, kiisami nuannaarutigeqisatsinnik Aasivissuit-Nipisat, aasaq manna nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortitsarneq pillugu ataatsimiititaliamit, kusaqisumik nersualaarneqarluni Unesco-ip allattorsimaffianiilernissaminut akuersissutigineqarpoq.
Taamaasilluta pinngortitaq kusanartoq ukiuni 4.500-ini kulturikkut oqaluttuarisaanitsinnut pingaarutilimmik atorneqarsimasoq, nunarsuarmioqatitsinnut nittarsaassinnaanngorparput.
2. januar 2019

 

Aningaasarsiornikkullu iluaqutiginissaa anguniarlutigu, Kangerlussuarmiit Aasivissuarnut aqqusinniornissaq aningaasaliiffigaarput,
aqqusinissarlu tassaassaaq Kangerlussuarmiit Sisimiunut aqqusinissap aallarniutissaa.
Soorunami aamma uagut takornariaqarnikkut ineriartornermut peqataarusuppugut!
Taamaattumik Sisimiut Kangerlussuullu akornanni nunaminertanik illuaqqiorfiusinnaasunik hotel-iliorfiusinnaasunillu maannakkut tusarniuuteqarpugut.
Isertuutissanngilarali paasisinnaannginnakku Kangerlussuarmiit aqqusinniariniakkatta aallartinnissaanut, Naalakkersuisuniit akuerineqarnissarput sooq taamak paamaarunneqartiginersoq.
Naak Kangerlussuup mittarfissua aqqusinissarlu tassaagaluartut nunatsinni takornariaqarnikkut annertussanissamut annertuumik tapertaasussaasut.
Soorunami siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu, Nuuk Ilulissallu mittarfittaarpata Kangerlussuarmut kingunerluuteqarnissaa ilisimavarput.
Taamaakkaluartoq siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu, Sisimiut Kangerlussuullu akornanni tikikkuminartumik alutornartumillu nunataqarnini pissutigalugu, nunatta aningaasarsiornikkut iluaqutigilluarlertussaagaa qularinngilarput.
Tamannami Island-imi aqqusinersuup takornariaqarnikkut ukioq kaajallallugu qanoq iluaqutaatiginera takoreerlutigu,
uagut nunatsinni ukiuunerani pissanganarnerusunik neqerooruteqarsinnaalluta, sooq Islandimisuulli aqqusineqarnikkut neqerooruteqarsinnaanngilagut?
Isumagali malillugu suli pissanganarnerusunik neqerooruteqarsinnaagaluarpugut, kommunet akornatsinni mittarfissualerngusaannermik unammisinneqarata, sumiiffiit amerlanerusut tikinneqartalernissaannut suleqataanissamut periarfissinneqartuugutta.

Meeqqat atuarfiat:
Inortuisarneq atuanngitsoortarnerlu kommunetsinni inuusuttuunerup siunissami ilisarnaatigissanngilaa!
Aasaq manna soraarummeertut ilaata, Iluuna Enoksen-ip assorujussuaq tulluusimaartippaanga.
Iluunammi inuusuttoqatiminut maligassiuilluarluni ukioq atuarfiusoq naallugu inortuinngiivilluni atuanngitsuunngiivillunilu naammassivaa.
Tassuunakkut takutippaa, angajoqqaanit tapersersorneqarnerup kisianni aamma tapersersorneqaannarani aamma pisussaaffilerneqarnerup qanoq pingaaruteqartiginera.
Taaammaattumik kommunetsinni inuusuttunngornermi inortuisarnerup atuanngitsoortarnerullu nalinginnaasutut isigineqarnera qimattariaqarparput.
Soorluli Juaaka Lyberth, atualerneq pillugu ilaatigut ima torrallallugu taalliorsimasoq,
”Erni naaggali, aallalooqinak

Atuarfik qimallugu ajorpoq

Utoqqaliguit pikkorikkuit atorfinikkumaaravit qallunaasut”

Taamaattumik meeqqat atuarfiannut inuiaqatigiittut ataqqinninnerulernissarput aammalu tunniusimasuunerup nuannaartunartunngortinissaa anguniarlutigit,
meeqqat angajoqqaallu maligassiuisut saqqumilaarnerulersinniarlutigit assigiinngitsunik akissarsisitsisalerpugut.
Taamaasiornitsinni siunertarinngilarput kikkut tamarmik nakorsanngorniarlutillu inatsisilerituunngorniarnissaat.
Tassami inuiaqatigiittut nuannaarluta ingerlalluassagutta aamma meerartatsinnik meeqqerillaqqissunik meeqqerisoqartariaqarpugut,
aammalu kalaaliminertortuaannarsinnaaniassagatta pinerrarissunik piniartoqartariaqarpugut,
aammalu inuunitsinnik nuannaarnerulersitsisartunik isiginnaartitsisartuuteqarlutalu erinarsortartuuteqartariaqarpugut.
Atuarfimmut ataqqinninneq anginerusoq anguniarlutigu, atuarfimmi aqutsisugut aqutsinermik sakkussaqarnerulersikkumallutigit pikkorissarlugit aallartippagut.
Pissutigalugu ilinniartitsisut tiguaasinnaassuseqarnissaat, angajoqqaallu meerartamik atuarfimmut kajumilersitsinissaat angussagutsigit, aqutsisut aqutsilluarnissaat avaqqussinnaanngilarput.
Taamatuttaaq isumaqarpunga nunatsinni meeqqat atuanngiffeqartarnerannik piffassalersuisarnigut nunani allani pissutsinut ilaarsineruallaartut.
Tassami sooq meerartagut junimi atuarunnaassittarpagut augutsimilu ilaqutariittut ukiumut piliffissatta piukkunnarnerpaaffianni atualerseqqillutigit?
Pilisarneq kulturitsinnut imminullu pilersornissamut pingaaruteqarmat, atuanngiffeqartitsisarnigut nunatsinnut tulluarsartariaqarpagut.

Nunarsuarmioqataaneq:
Meerartatsinnut paasitikkusupparput Qallunaat Kalaallillu nunaasa avataanni aamma pissanganartunik periarfissarpassuaqarmat,
Qallunaat Kalaallillu Nunanni misigineqarsinnaanngitsunik.
Taamaattumik meerartagut nunarsuarmioqataanerulersikkusuppagut,
pissutigalugu angorusukkatsigu meerartagut siunissami tassaalissasut, nammineerlutik nunarsuarmioqatitsinnut attaveqarsinnaasut,
aammalu takornariaqarnerup aatsitassarsiornerullu iluani siuttuusut,
allaat takornarissanik qimussiussillaqqissuunertik pissutigalugit nunarsuatsinni tusaamasaasut.
Taamaattumik nunanut allanut oqaatsinik pikkorissariartortarneq pilerinarsarniarlutigu, aningaasaateqarfimmik qinnuteqarfigineqarsinnaasumik pilersitsiniarpugut.
Pissutigalugu isumaqaratta taamaasiornissaq siunissamut inuusuttunut kommunetsinnullu pitsaasumik aningaasaliinerussasoq.


Peqqinneq:
Isumalluutigut pingaarnerpaat paarilluarnissaanut pikkorinnerulerusuppugut, tassa immitsinnut.
Ukiunimi makkunani inuunitsinni allannguinerit annertunerpaarttaattut oqaatigisinnaagunartoq tassaavoq, mobiltelefoni imaluunniit facebookki.
Piffissarmi ima annertutigisoq taakkununnga atulersimavarput, ilaqutariittut nuannersunik sammisaqarnissarput timersornissarpulluunniit allaat pingaarnerutikkunnaarsimallutigit.
Pissutsillu ilaatigut taakkuugunarput timersortartuutitta ikiliartuinnaavinnerannut pissutaaqataasut ilaat.
Peqqinnanngitsumillu inooriaaseqaleraluttuinnarnerput qanoq iliuuseqarfiginngikkutsigu, inuiaqatigiinni siunissami ajunaarnersuartut kinguneqarnissaa ernumanartuuvoq.
Isumaqarpungami ernumanissatsinnut pissutissaqarluartugut,
pissutigalugu ullaakkut nal. arfineq pingasunut forårsrullet, pommes frites-it assigisaallu meeqqat atuartut anitsiarnissaannut qalanneqartalereersut
aammalu inuusuttuaqqat pujortalertarnerat taamaattussaannartut isigineqartut takusaratsigit.
Taamaattumik apeqqutigerusuppara;
inuiaqatigiittut quersukululluta anertikkarlutaluunniit inuuneqarnissarput tusaamaneqaatigerusupparput?
Imaluunniit inuiaqatigiittut eqeersimaartutut peqqissutullu inuuneqarnissarput nuannersumik tusaamaneqaatigerusupparput?

Timersorsimatilluta inuttut ilorrisimaarneq pinngortitamiissitimatillutalu qamuuna pilluarneq misigineqartarmata,
timimik aalatitsinerup nuannersua innuttaasunut amerlanerusunut siammarterniarlutigu peqqinnermut politikkiliorpugut,
aammalu silami timi atorlugu sammisassanut aningaasaliissutigut marloriaatinngortillutigit.
Timersoqatigiiffilerinerlu pilerinarsarniarlutigu sungiusaasunut ajungitsorsiaqartitsineq atuutilersinniarparput
aammalu timersoqatigiiffinni ilaasortaanngikkaluarluni timimik aalatitsinerulernissamik suliniuteqarusuttunut aningaasanik qinnuteqarfiusinnaasumik pilersitsiniarluta.
Pinngortinneqarsimanerpummiuna eqqarsaatigalugu tupinnartorujussuullunilu torrallatarujussuaq.
Torrallataassutaasa ilagivaat, timitta aamma nammineq paarinissaanik akisussaaffilerluta pinngortinneqarsimanerput.
Taamaattumik peqqiilliulernissarput utaqqeqqaanngikkaluarlugu peqqissuserput erliginerusariaqarparput.

Akisussaaffimmik tigusineq:

Qujanartumik innuttaasut amerlanerusut sulilersimanerat pissutigalugu, pisortanut ikiorsiissutinut annikinnerusumik atuisimavugut.
Tamanna nutaarsiassaavoq soorunami nuannersoq,
suliffissarsiortullu Majoriami suliniarfigineqarnerat iluatsilluarsimasutut oqaatigisaqariaqarluni.
Taamaakkaluartoq isertuutissanngilara inuleriffinni sulisut aalajaatsut naammattut piginnginneri pissutigalugit, sulisugut suliartortuaannartut ilungersortinneqarmata,
aammalu meerartagut utoqqartagullu paaqqutarineqarnissaminnut naammattumik ilaatigut piffissaqarfigineqartanngimmata.
Tamanna assorujussuaq Borgmesteritut ajuusaarutigalugulu utoqqatsissutigaara.
Meerartatta utoqqartattalu paaqqutarineqarnissaminnik pisinnaatitaaffitsik tamakkiisumik pissarsiarisalissappassuk,
allatut ajornartumik avataaniit inulerisunik ikiortissarsiornissatsinnik eqqarsartariaqalerunarpugut.
Sunami pingaarneruva nunaqavissunik aalajaatsunik tamakkiisumik massakkorpiaq pigilersinnaanngisatsinnik sulisoqarniarsarineq imaluunniit ikiortariaqartortatta toqqissisimasumik paaqqutarineqarnissaat?
Qanga aatakkutta tulluusimaarlutik sulinerup imminut akilertarneranik, akisussaassuseqarnerullu akissarsissutaasarnerannik eqqarsartariaaseqarnerat uterteqqittariaqarparput!
Kalaallit akisussaaffimmik annertunerusumik tigusinissaannik nalligalugit sapersutut politikkikkut isigineqartarnerat kommunemiit qimakkusupparput.
Kinguaariit tullii imminnut tatigisut, nammineersinnaanermillu pingaartitsisut ullumikkornit suli amerlanerusut pilersissagutsigit,
innuttaasut akisussaaffiinik politikkikkut arsaartuinerput sapinngisamik annikillisartariaqarparput.
Ullumikkummi meerartagut meeraaneraniilli angajoqqaavisa akisussaaffiinik arsaartornissaanik politikkikkut ilinniartilereertarpagut,
soorlu meeqqerivinni nangeqartitsinikkut atuarfimmilu nerisaqartitsinikkut.
Erseqqissaatigissavara arajutsisimannginnatsigu nunatsinni inuuniarnerup akisunerujussua.
Taamaakkaluartorli aamma arajutsisimanngilarput aningaasanik aqutsisinnaannginneq pingaarnersiuisinnaannginnerlu ilaqutariit meeqqallu inuunerannut nuanninngitsumik sunniuteqartarnera.
Taamaattumik innuttaasut qaamanerusumik inuuneqalernissaminnik pisariaqartitsisut ikiorusullutigit, aningaasanik aqutsisinnaanermik pingaarnersiuisinnaanermillu pikkorissarfigisinnaasaannik aallartitsiniarpugut.
Aap, soorunami aamma uagut nammineq inuttut kukkussuteqartarsimavugut.
Inuunitsinnili aqqutissaanngitsoq aqqutigisimagutsigu, aqqutissaanngippat utissaagut.
Aqqummi kukkusoq nalunagu ingerlatiinnarnissaa inuunermi isumassaqanngilaq.
Timersortartuutigut allallu kulturilerisut angalanernut tapiissutinik pissarsissagunik, pinngitsooratik inuiaqatigiinni akisussaaqataanermik suliniuteqaqqaarlutik pissarsisinnaanngornissaat aaliangiupparput.
Taamaasiorniarpugut suna tamaat kommunep akilissagaamik eqqarsartariaaseqalernissaq annikillisarniarlutigu
aammalu aatsaat suleqqaarluni akissarsisoqarsinnaaneranik eqqarsartariaatsip annertusarnissaa anguniarlutigu.
Isumaqarpugullu taamaasiorneq timersortartuutitta suli kammagiinnerulernerannik aqqutissiueqataassasoq
aammalu inuiaqatigiinni akisussaaqataanermik kusanartumik takutitsinikkut tanngassimaarnermik pilersitsissasoq.

Meeqqat:
Asasara angajoqaaq, angajoqqaajunerit tassavoq nunarsuarmi suliffiit pingaaruteqarnersaat.
Angajoqqaatullu illit perorsaariaatsikkut nunatta siunissaanut ilusilersueqataavutit.
Angajoqqaatut qitornavit isumassuisuunissaanik nammineersinnaasuunissaanik kiisalu ajunngitsut ajortullu immikkoortsinnissanik ilinniartinnissaanut illit akisussaasuuvutit.
Uagullu angajoqqaatut qitornatsinniit nuannersumik qanoq eqqaamaneqarusuppugut?
Isumaqarpunga meeqqap meeraanermini nuannersumik puigukkiuttagai tassaasut, pakkunneqarluni asaneqarlunilu peroriartorneq,
aammalu sammineqarnissaminut aneeqatigineqarnissaminullu piffissaqarfigineqarluni peroriartorneq.
Taamaattumik piffissaq taanna mianerisariaqarparput,
eqqaamassavarpummi meeqqap meeraanera uteqqittussaanngimmat.
Periarfissarlu manna iluatsillugu, kommunetsinni angajoqqaarsiaasartusi qamannga iluunngarlunga uummammik qutsavigiumavassi.
Ilissimi tassaavusi meerartagut asanninnermik toqqissisimanermillu pisariaqartitsisut,
uagut tamatta allat sapersilluta, pisariaqartitaannik tuniniarlusigit nammineq angerlarsimaffissinnut tikilluaqqusisartut.
Aanagigaluamalu oqaatigisartagaa ilissinnut una tulluartillugu oqaatigerusuppara,
meeqqap ajunngitsumik pinnitsini qaqugumulluunniit puigorneq ajorpaa.
Taamaattumik meeqqat sinnerlugit ilissinnut oqaqqikkusuppunga, qujanarsuaq!
Innuttaasut tamassi ukiumi nutaami ajunnginnerpaamik kissaallusi, qanortoq ukioq nutaaq ilissinnut puigunaatsumik nuannersumik misigisaqarfiugili.