Sapaatip akunnerini kingullerni marlunni suut suliarisimanerlugit saqqummersitsinermi atuartut takutippaat, piffissami tassani FN-ip nunarsuarmi anguniagai pillugit sapaatip akunneri sammisaqarfiusimallutik. Akunnerit marluk ingerlanerini atuartut, angajoqqaat soqutiginnittullu allat atuartut saqqummersitaannik alakkaasinnaasimapput, Sisimiunilu atoqqiinissatsinnut qanoq pikkorinnerulersinnaanersugut pillugu siunnersuutit tusarnaariartorneqarsinnaasimallutik.
9. klassimi atuartut atuarfimmi atuartunut ilinniartitsisunullu atuarfimmi sunik amigaateqarnersut apersuiartorsimapput. Eqqaavissuarmeereerlutik biilit assakaasukorpassuaqartoq paasivaat, taakkulu atoqqinnerisigut issiaarfinnik torrallatanik, issakatsiaarfinnik, naasulivinnik pississaarfinnillu sanasimallutik. Kjeld 9. E-meersoq oqaluttuarpoq ”atuartut ilinniartitsisullugu atuarfimmi sunik amigaateqarnersut apersoreerlutigit issakatsiaarfinnut tummarfinnullu isumassarsivugut. Atuarfiullu aneertarfiani issakatsiaartarfimmik amigaateqarluni, taamaattumillu issakatsiaafiliarput atuartorpassuarnit nuannaarutigineqarpoq.”
9E-mi ilinniartitsisut Anna M. Sandgreen aamma Makkak Fly eqqaavaat ”nutaaliornermik suliaqarnissaq ajornakusoorsinnaasartoq, atuartunulli assassorluni suliaqarneq assorsuaq nuannersimavoq, atuartullu tamarmik peqataallutik.”
6. klassimi eqimattaarakkuutaarlutik atoqqeeriaatsit assigiinngitsut pillugit suliaqarnikuupput. Eqimattaniittut atuarfimmi illoqarfimmilu pappiaqqat eqqakkat annertoorujussuit equutissianngorlugit atoqqinneqarnissai pillugit siunnersuusiorsimapput. Ilutigisaanik atuartut allat, illoqarfissuarni London-imisut Amsterdam-imitullu atornikuerniarfinnik kusanartunik ingerlakkuminartunillu pilersitsinikkut, qanoq atisat atoqqitassat nutaamik ilusilersorlugit suliareqqinnerisigut pilerinartunngortinnissaat eqqarsaatigisimavaat. Atuartut allat cykelikut løbehjulikullu atortuinik atoqqiilluni qanoq cykelit løbehjulillu nutaanngorsarneqartarsinnaanersut pillugit siunnersuusiornikuupput.
”6. E-mi Nunarsuarmi anguniakkat 12-it malillugit suliaqarnikuuvugut. Atuinikinneruneq - atoqqiineruneq. Illoqarfimmi angalaarnikuuvugut illoqarfiullu pisiniarfii suliffeqarfiilu alakkarlugit. Atuartut FN-imut ilisimasat pillugit, silaannarmut ilisimasat pillugit, atortunut soorlu saviminernut, pappiaqqanut, plastikkinut atisanullu atoqqiisarnermut ilisimasat pillugit atuartinneqarnikuupput. Pingaarnertulli meeqqat namminneerlutik isumassarsiortinneqarnikuupput, Sisimiunullu iluaqutaasinnaasorisaminnik, taamatullu illoqarfik manna qanoq ililluni atoqqiisarnermut pikkorinnerulersinnaanersoq misilillugulu pilersitsillutik.” Ilinniartitsisut Najattaq Olsen Skifte aamma Lone Hyldgaard Nielsen taama oqarput.
Atuartulli annerit kisimik eqqakkanik atoqqiisinnaanernik nutaanik eqqarsaateqartanngillat. 2. klassemi atuartuaqqat ikuallaavimmut pulaaramik eqqakkat pillugit nutaarpassuarnik ilikkagaqarsimapput, ilaatigullu mitaarluni atisanik, qalipaatinut ilitsivinnik sukujunnillu nuannersunik pappiaqqat eqqakkat, pappinit, plastikkit eqqakkat igalaaminernillu angerlarsimaffimmit nassatatik atorlugit sanaartorsimallutik.
Sapaatip akunneri sammisaqarfiusut suliniummut annertunerusumut Aktion Verdensmål-imik taagorneqartumut ilaapput, Sisimiuni, Maniitsumi Kangerlussuarmilu atuarfinni atuartut aallartinnikuusaat. Ukiamut FN-ip nunarsuarmi anguniagaat pillugit ataatsimoorussamik sapaatip akunnerani sammisaqartitsillutik illoqarfinni nunaqarfinnilu atuarfiit tamarmik malernaalissapput, taamaalillutik atuartut tamarmik qanoq nunarsuup atuilluartuunerulersinnissaanut peqataasinnaanerlutik ilisimasaqarfigilerniassammassuk. Atuilluartuunermut FN-illu nunarsuarmi anguniagai pillugit atuartut eqqummaarinnerulersinnissaasa saniatigut, atuisunit eqqortunit atorneqarsinnaasunik, sapaatip akunnerani sammisaqartitsinerit atuartunik nutaaliortumik eqqarsarluarsinnaanerulersitsissapput tunisassiassanillu isumaliortitsilersinnaassallutik. Taakkua saniatigut sapaatip akunnerani sammisaqartitsinerit atuartitsinermi akimortumik suliniutinillu tunnganerusumik suleqatigiinnissaq ajornarunnaartissavaa.
”Atuartuutitta namminneq siunissartik pillugu akisussaaffimmik tigusinissaannut tatitussuseqalersinnissaat Qeqqata Kommuniani kissaatigaarput” Borgmester Malik Berthelsen, atuartut saqqummersitaannik alakkaalluni takkussimasoq taama oqarpoq.