airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax

Jonas Jensen: Timersoqatigiit Kattuffianni pisortaq

Qeqqata Kommuniani anguniarparput innuttaasut tassaasut nunatsinni peqqinnarnerpaamik inuuneqalerusuttut.
15. juli 2020

Peqqinnermut tunngatillugu ilisaritarput tassaavoq:  

Jonas Jensen januarimiit nerisami paarinerulernerisigut 8kg.-inik oqinnerulerpoq tamatumalu kingorna sinilluarnerusalernini unnersiutigalugu.



Suna pissutigalugu timit aalatittarpiuk?
Timikkut tarnikkullu peqqissuunissara pingaartikkakku timimik aalatitsisarpunga. Qasujaallisarneq immaqaluunniit ataatsimoorluni iligiiaani sammisaqaqatigiilluni timersoqatigiinneq inuttut nuannersumik misigisitsisarmat. Ilaqutariittut, kammalaatigiittut imaluunniit inuit nutaarluinnaat naapittarpakka timimik aalatitsinermi akuullungalu peqataagaagama. Timimik aalatitsineq nuannersumik inuttut tunniussisarpoq.

Timinnik aalatitsinippit nalaani kingornalu qanoq misigisimasarpit?
Timimik aalatitsisimangaangama timersorsimangaangamalu tarnikkut timikkullu ilorrisimaarneq pigisarpara, eqqarsaatsikka aqullugit isummanik nutaanik pilersitsilluarsinnaanerulersarpunga. Eqqarsarluarsinnaalersarpunga, puullaaqineq iperarlugu. Timimik aalatitsinerup nalaani eqqarsaatikka ataqatigiinnerusumik katersorsinnaasarpakka isummanillu nutaanik nassaartorlungalu pilersitsisarpunga; suliffimmut, inuttut nammineq anguniakkanik imaluunniit anguniakkanik pilersissinnaasannik eqqarsaatersulertarpunga. Timersoreernerup kingorna misigisarpunga inuttut suliaqaqqinnissannut nukissaqalerlunga.

Sapaatip akunneranut qasseriarlutit timit aalatittarpiuk?
Agguaqatigiisillugu sapaatip akunneranut sisamariarlunga timimik aalatitsisarpunga. Arpanneq, sisorarneq, pisuttuarneq, sukkilerneq imaluunniit nunakkut pisunnermik aallussillunga. Taakkualu saniatigut ataavartumik sungiusaasutut arpannermi sisorarnermilu peqataasarlunga.

Illup iluani silamiluunniit timersortarpit? Toqqakkat tunngavilersoruk sooq taanna toqqarnerlugu.
Timersuutit aallutakka tamarmik silamik toqqammaveqarput. Pingaartippara silami silaannarissumi timersornissara timimillu aalatitsinissara. Aatsaat ajornavitsillugu illup iluani fitness-ertarfimmi timersortarpunga akuttungaluanik, tassani nukiit sisorarnermi arpannermilu atortakkakka sammillugit.

Sunik ullaakkorsiortarpit suullu ullaakkorsiutiginaveersaartarpigit?
Immiartorfimmut ataatsimut imeq siulliuttarpara. Ataasinngornermiit arfininngornermut ullaakkut issigiassat naatitanik akoorlugit nerisarpakka. Sapaammi qaqortuliaq imaluunniit rundstykke nerisinnaasarpakka, qujanartumillu qaqortuliartortarnikka annikillinikuuakka issigiassat nukissanik tunniussaqarluarnerusarmata nerinerusalernikuuakka. Ullaakkorsiutiginaveersaartarpakka qaqortuliat imaluunniit sukkoqarpallaat (corn flakes, coco pops assigisaalu), sukkoq eqqortuunngitsoq sivikitsuinnarmik nukissamik tunisisarmat pinaveersaartarpara.

Ualikkut kagemut taarsiullugu suna ualikkorsiutigineqarsinnaava?
Qaqqortarissat, paarnaaqqat, fignerstang-it, naatitat.

Peqqinnissat eqqarsaatigalugu viitamiinitortarpit? Pisaruit sooq taakkua?
Vitamin-inik iisartakkanik atuiunnaarnikuuvunga, nerisannik vitamiininik pissarsisarpunga, soorlu aalisakkat, naatitat, neqit, qaqqortarissat, gulerod, peberfrugt assigisaalu. Sakkortuumik timersussatillunga ullut 14-it sioqqullugit magnesium vitamin-it atorsinnaasarpakka nukinnut ujallunnullu atuipilunnissannut iluaqutigisarakkit.

Mamakujunnut sodavandinullu taarsiullugu suna nerineqarlunilu imerneqarsinnaava?
Sodavandimut taarsiullugu imeq, taavalu nammineq juice-liaq, soorlu naatitat isseranik sanaaq. Appelsinip, gulerod-ip kiisalu ingefær isseranik sanaaq mamartorujussuuvoq. Mamakujunnut taarsiullugu naatitat panertut, qaqqortarissat, saarulliit panertut nerineqarsinnaapput. Iipili, appelsin, gulerod, peerit assigisaallu nerineqarsinnaapput – naatitat sukkuinit timip sukkunik pisariaqartitsinera matussusersinnaammagu.

Timiminnik aalatitsilerusuttunut sunik siunnersuuteqarsinnaavit?
Peqqinnerulerusukkuit timik aalatitsinissat pingaartigut. Timersorneq imaluunniit timimik aalatitsineq suliffittulli paarisassatut takorlooruk. Piffissaqarfigiuk timimik aalatitsinissat, ilaatigut qasungaluaraanniluunniit timimik aalatitsileraanni qasuernartorujussuusarpoq naak timi ilungersortillugu sulitikkaluarlugu kingorna ilorrisimaarnermik amerlanertigut taarserneqartarmat. Ajornarlisanngikkaluarlugu timersornermik aallussigit, pisinnaasavit alliartornera ilutingalugu anguniakkatit qaffakkiartuaassapput. Imminut inorsinnaveersaarlutit aallartigit.

Ukiut 20-it qaangiuppata kommunetsinni peqqinnermut takorluukkat naatsumik oqaluttuariuk.
Innuttaasut eqeersimaartut, meeqqaniit utoqqarnut peqqinnerulerneq ima ersaritsigilersimassaaq illoqarfik nunaqarfigisarlu allaat ima eqeersimaartigissaaq inuttaasunut sullissineq sammisaqartitsinerlu annertusisimasoq. Innuttaasut tamarmik qungujulasut, eqeersimaartut nutaaliortullu. Inuit napparsimakulavallaarunnaartut, suliffimminnik ilinniakkamillu aallussillutik naammassinnissinnaalersimasut. Allaat ima Qeqqata Kommunia maligassiuisimatigissaaq nunatsinnit nunanillu allanit isumassarsiorfittut atorneqartalerluni, soorlu Islandsk model massakkut taamaattoq. Taamanikkussamut Qeqqata kommuniata periusaa ilaarneqartalersimassaaq, peqqinnissamut suliniutit tingussaasumik aaqqissuussaasumillu sammineqalersimallutik.