SISIMUT-KANGERLUSSUAQ AQQUSERNIORNISSAMIK SULINIUTIP NAVIANASSUSAA PILLUGU NALILERSUINEQ

Sisimiunit Kangerlussuarmut Aqquserniornissamik Suliniut aamma Arctic Circle Roaditut ilisimaneqartoq tassaavoq Kalaallit Nunaanni Sisimiut Kangerlussuullu akornanni aqqusineq atassusiisussatut siunnersuutigineqartoq 170km-nik isorartussusilik. DKK 300-650 millioninik akeqassangatinneqartutut missingersuunneqarnera tunngavigalugu Arctic Circle Road annertuumik piukkussaqarnermik takutitsivoq. Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut aamma Qeqqata Kommunia maanna aqqusinissap pilersaarusiornerani peqataapput, kisianni aningaasaqarnikkut qanoq aaqqissuunneqarnissaa, aningaasartuutit avinneqarnissai ilanngullugit, suli maangamut isumaqatigiissutigineqanngillat.

Aalajangiiffiginissaa tunngavissaqartikkumallugu Kalaallit Nunaani Naalakkersuisut Oxford Global Projects (OGP) imissimavaat Arctic Circle Road pillugu arlaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik navianassusaanik nalilersueqqullugu. Navianassusaa pillugu nalilersuinermi uani anguniagassatut aalajangersakkat tassaapput: i) ingerlanniagaq nalunaajassallugu, ii) suliniummi aningaasartuutinut, anguniagassatut pilersaarusiamut iluaqutaasinnaasunullu tunngasut suut navianarsinnaasut kinaassusersiunngitsumik aamma arlaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik nalunaajassallugit, aamma iii) suliniutip siunissami ingerlariaqqinnissaa pillugu inassuteqaasiornissaq.

Eqikkaanermi tulliuttumi paasisat inassuteqaatillu pingaarnersat saqqummiunneqassapput kingornalu ataatsimut isiginninneq sukumiinerusoq iserfigineqassalluni.

1. Soqutiginnittaasut apersorneri, piviusunik misissuinerit aamma allaganngorlugit saqqummersitat tunngavigalugit ima inerniliinissamut naammaginartumik toqqammavissaqarpoq takornariaqarnikkut iluaqutissat pingaarnerusut ingerlanniakkami saqqummiunneqartut pisinnaasutut isikkoqartut. Aningaasaliineq najukkami pisariaqartinneqartunik aamma matussusiisinnaavoq.
2. Iluaqutaasussanut aallanut, soorlu aningaasaliinerit tassunga attuumassuteqartut, inuuniarnermut aningaasartuutit appasinnerusut kiisalu ilisimatusarneq ilisimatuutullu misissuinerit, tamakkununnga aamma ikorfartuissaaq. Kisianni maannakkut aningaasartaanik missiliuussinermi takornariaqarnermut iluaqutaasinnaasut nerukitsumik isiginiarneqarput.
3. Ataatsimut oqaatigalugu, iluaqutaasussat piviusunngorsinnaassappata ilimagineqartutut toqqammavigineqartussat ataatsimut isigalugu pioreerput. Kangerlussuup innuttaasutigut allannguuteqarsinnaanera inuiaqatigiit aningaasaqarnerat pillugu misissueqqissaarnermi iluaqutissat-aningaasartuutillu imminnut naleqqiunneranni missiliuussamut sunniuteqassangatinneqanngilaq, iluaqutissat takornariaqarnermit aallaaveqartut kisiinnangajaasa ukkatarineqarnerat pissutigalugu.
4. Kisitsisinik misissueqqissaarnerput tunngavigalugu Arctic Circle Roadip iluaqutissat-aningaasartuutillu imminnut naleqqiunneranni pitsaasumik angusaqarsinnaassasoq paasivarput, allaat appasinaangajakkaluaraanni. OGP'ip aqquserniornerit 793 pillugit qanoq iluaqutaatiginerisa nalunaarsugaataanut amerlasuunut sanilliukkaanni Arctic Circle Road aqqusernit iluaqutaasussanik amigaateqartut ajornerpaat 9-15% akornanniinnissani sapinngilaa sulilu suliatut ajunngitsunik iluaqutilittut inissisimanini attatiinnarlugu.
5. Issittumi aqquserniornermik suliniutini aningaasartuutit annertussusaat anguniagassatullu pilersaarusiat eqqarsaatigalugit navianassutsit pillugit nalilersuinerit takutippaat missiliuussinerit pitsaavallaanngitsumik naatsorsukkat qaavisigut missingersuutit anguniagassatullu pilersaarusiat qaffattariaqartut, aalajangiisartut qanoq navianartigisumut avalakkumanerat apeqqutaatillugu.
6. Naak aningaasartuutinut missingersuut nutaanngiligaluartoq aqqutillu ingerlaarfissaanik piukkunnarnerpaamik ataatsimik tikkuussisoqanngikkaluartoq aningaasartuutit qanoq nikerarsinnaanerannut misissueqqissaarinitta takutippaa sanaartornermut aningaasartuutit annerungaartut attanneqarsinnaasut sulilu ingerlanniagaq ajunngitsumik inissisimasoq pigalugu, taamaammat nalornineq taanna ajornaquteqanngilaq.
7. Taamaakkaluartorli suliniutip ilusaa pilersaarusiorneralu inaarutaasumik aalajangiisoqartinnagu suli suliareqqinneqartariaqarput. Maannakkut aqqusernup ilusissaa ersernerluppallaaqaaq nalorninartullu paasilluassagaanni inerisarneqartariaqarluni.
8. Aqquserngup ingerlaarfissaa piukkunnarnerpaaq ataaseq aalajangissagaanni annikitsortaalu paasiniassagaanni misissuinerit ingerlateqqinneqarneri, ilusilersuinerit piareersaatitullu suliaqarnerit pisariaqartinneqassapput, taamalu sanaartornermi unamminartut suuneri periarfissallu paasilluarlugit. Tamakku isumaqataaffigineqariarpata aningaasartuutinut missingersuutit nutarterneqartariaqassapput.
9. Missingersuutit nutartikkat unamminartinneqarpata taava ingerlanniakkap nassuiarnera nutartigaq, aningaasaliisussatut piukkoortut uppernarsaanerat isertitallu missingersornerat pisariaqartinneqassapput.
10. Kiisalu aamma, nunap immikkoortuani aningaasalersuinissamut iliuusissiat, aningaasartuutinik avitseqatigiinnissaq qanorlu navianartigisumut avalakkumaneq pillugit aalajangernissat aamma pisariaqartinneqassapput suliniut inaarutaasumik aalajangiiffigineqarnissaata tungaanut qanillattortikkumallugu.
11. Soqutiginnittaasut pingaartut akornanni soqutigisat imminnut naapitinnissaat suliniutip siumut ingerlanissaanut iluaqutigineqartussallu piviusunngortinnissaannut aalajangiisuussapput. Soqutiginnittaasut pingaarnersat annertuumik sunniuteqartussat akornanni iliuusissamik ujartuilluni oqaloqatigiinnerit ingerlanneqartariaqassapput.
12. Suliniutip ingerlariaqqinnissaa pillugu aalajangiineq aningaasaleeqataanissamut imminut pisussaaffiliinermik aamma soqutiginnittaasut akornanni eqqartueqatigiinnissamut pisariaqartinneqartumut pimoorussilluni siunertaqarnermik pilersitsilluarsinnaavoq.
13. Paasisagut ataatsimut katikkaanni suliniutip siuariartortinneqarnissaanut aalajangernissaq ilalerpaat, maanna killiffimmi tassaasut misissuinerit amerlanerusut aqqutip ingerlaarfissaanik piukkunnarnerpaap ataatsip aalajangiiffiginissaanut annikitsortaasalu paasinissaannut pisariaqartinneqartut.  

Issittumi aqquserniornermik suliniutini aningaasartuutit annertussusaat anguniagassatullu pilersaarusiat eqqarsaatigalugit navianassutsit pillugit nalilersuinerit takutippaat missiliuussinerit pitsaavallaanngitsumik naatsorsukkat qaavisigut missingersuutit anguniagassatullu pilersaarusiat qaffanneqartariaqartut, aalajangiisartut qanoq navianartigisumut avalakkumanerat apeqqutaatillugu.

Naak aningaasartuutinut missingersuutit nutaanngiligaluartut aqqutillu ingerlaarfissaanik piukkunnarnerpaamik ataatsimik tikkuussinngikkaluartut aningaasartuutit qanoq nikerarsinnaanerannut misissueqqissaarinitta takutippaa sanaartornermut aningaasartuutit annerungaartut attanneqarsinnaasut sulilu ingerlanniagaq ajunngitsumik inissisimasoq pigalugu. Taamaattorli paasiniaanerit misissuinerillu amerlanerusut ingerlanneqareerpata aningaasartuutissat nutartikkamik missingersuusiornissaat suli pisariaqartinneqassaaq ingerlaarfissatut piukkussap nalaani sanaartornermi unamminartut periarfissallu suunersut paasiniarlugit.

Kisitsisinik misissueqqissaarinerput tunngavigalugu Arctic Circle Roadip iluaqutissat-aningaasartuutillu imminnut naleqqiunneranni pitsaasumik angusaqarsinnaassasoq paasivarput, allaat appasinaangajakkaluaraanni.

Aamma ingerlanniakkap misissoqqissaarnerata takutippaa iluaqutaasussat toqqammavilersugaalluartut najukkamilu pisariaqartitamik naammassinnissinnaassangatinnartut. Maannakkut aningaasaqarnikkut missiliuussinermi takornariaqarnikkut iluaqutaasussat nerukitsumik isiginiarneqarput, taamaammat inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut iluaqutaasinnaasut amerlanerusut ilanngutitinnissaannut inissaqannguatsiarpoq. Kangerlussuup innuttaasutigut allannguuteqarsinnaanera inuiaqatigiit aningaasaqarnerat pillugu misissueqqissaarnermi iluaqutissat-aningaasartuutillu imminnut naleqqiunneranni missiliuussamut sunniuteqassangatinneqanngilaq, iluaqutissat takornariaqarnermit aallaaveqartut kisiinnangajaasa ukkatarineqarnerat pissutigalugu.

Taamaakkaluartorli suliniutip ilusaa pilersaarusiorneralu inaarutaasumik aalajangiisoqartinnagu suli suliareqqinneqartariaqarput. Maannakkut aqqusernup ilusissaa ersernerluppallaaqaaq nalorninartullu paasilluassagaanni inerisarneqartariaqarluni. Aqquserngup ingerlaarfissaa piukkunnarnerpaaq ataaseq aalajangissagaanni annikitsortaalu paasiniassagaanni misissuinerit ingerlateqqinneqarneri, ilusilersuinerit piareersaatitullu suliaqarnerit pisariaqartinneqassapput, taamalu sanaartornermi unamminartut suuneri periarfissallu paasilluarlugit. Tamakku isumaqataaffigineqariarpata aningaasartuutinut missingersuutit nutarterneqartariaqassapput pilersuisuusinnaasullu misissornissaannut suleriaatsit aallartitinneqarsinnaallutik. Missingersuutit nutartikkat unamminartinneqarpata taava ingerlanniakkap nassuiarnerani nutartikkami, aningaasaliissutaasinnaasut uppernarsarnerat isertitallu missingersornerat ilanngullugit, iluaqutissat-aningaasartuutillu imminnut naleqqiunnerat sukumiinerusumik aalajangersaasoq naatsorsuutigineqartussaassaaq. Kiisalu aamma, nunap immikkoortuani aningaasalersuinissamut iliuusissiat, aningaasartuutinik avitseqatigiinnissaq qanorlu navianartigisumut avalakkumaneq pillugit aalajangernissat aamma pisariaqartinneqassapput suliniut inaarutaasumik aalajangiiffigineqarnissaata tungaanut qanillattortikkumallugu.

Soqutiginnittaasut pingaartut akornanni soqutigisat imminnut naapitinnissaat suliniutip siumut ingerlanissaanut iluaqutigineqartussallu piviusunngortinnissaannut aalajangiisuussapput. Sunneqatigiinnerup pilersinnissaa isumaqatigiissutillu tamaginnut toqqissisimanartut iluaqutaasullu angunissai tulliani aalajangiiffigisassat angutsernissaannut siuariartornermik tatiginnilersitsisinnaasut pissagaanni iliuusissanik ujartuilluni oqaloqatigiinnerit ingerlanneqartariaqarput.

Aalajangiisarnerit killiffiat maanna siusissumiittoq eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut aningaasalersuinissamut patajaatsumik imminut pisussaaffilersimanermut uppernarsaatinik manngaarissunik piumasaqarnissaat nalinginnaasuussanngilaq. Paarlattuanik peqataasunit marluusunit tamanit pimoorussinissamut erseqqissumik tikkuussisut takunissai ilimagissagaluarpavut, paasiniaanerit amerlanerusut aqqutigalugit siumukaqqullugit taamalu suliniut inissisimaffissaanut inerisimanerusumut pisinnaalersillugu. Allaatiginnittut isumaat naapertorlugu ingerlanniagaq paasiniaanernut amerlanerusunut pisariaqartunut aningaasaliinissamut najoqqutassat uppernarsaatissaannut naammattunik iluaqutaasussanillu tunniussaqarsimavoq. Paasiniaanerit amerlanerusut aallartinneqariarpata aningaasaliisarnermik isumaginnittartut imminnut pisussaaffilernertik pillugu patajaannerusumik uppernarsaanissamut toqqissisimanermik piumasaannik tunineqassagaluarput. Tamanna naammassineqariarpat ingerlanniakkap nutartikkap ilaatut isertitat misissoqqissaarnerat, aningaasaliissutaasinnaasut uppernarsarnerat isertitallu missingersornerat ilanngullugit, inaarutaasumik aalajangiisoqartinnagu naammassineqarsinnaassaaq.

Katilllugit, paasisagut ataatsimut katikkaanni suliniutip siuariartortinneqarnissaanut aalajangernissaq ilalerpaat, maanna killiffimmi tassaasut aqqutip ingerlaarfissaanik piukkunnarnerpaap ataatsip aalajangiiffiginissaa pillugu paasiniaanerit amerlanerusut annikitsortaasalu paasinissaannut pisariaqartut.

Nalunaarusiami uani Aqquserniornissamik Suliniut Sisimiut– Kangerlussuaq (matuma kingorna, Arctic Circle Roadimik taaneqartassaaq) pillugu navianassusaanik nalilersuineq arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsoq Oxford Global Project’imit (OGP) suliarineqarsimasoq saqqummiunneqassaaq.

Arctic Circle Road tassaavoq Kalaallit Nunaanni Sisimiut Kangerlussuullu akornanni aqqusineq atassusiisussatut siunnersuutigineqartoq. 170 km-isut isorartussuseqarluni taavalu DKK 300-650 millioninik akeqassangatinneqartutut missingersuunneqarnera tunngavigalugu aqqusineq manna annertuumik piukkussaqarnertut taaneqarsinnaassaaq. Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut aamma Qeqqata Kommunia maanna aqqusinissap pilersaarusiornerani peqataapput, kisianni aningaasaqarnikkut qanoq aaqqissuunneqarnissaa, aningaasartuutit avinneqarnissai ilanngullugit, suli maangamut isumaqatigiissutigineqanngillat.

Naak Issittumi aqqusernit allani nalinginnaasuugaluartut aqquserniornissamut suliniut manna Kalaallit Nunaanni aqquserniornikkut nutaaliorfiussaaq, tassa illoqarfiit akornanni aqqusinissaq siulleq. Maanna inoqarfiit akornanni angallanneq tamaat immakkut ilaasartaatinik akuerisaasunik, qulimiguulinnik, timmisartunik, qamuteralannik allatigulluunniit ingerlaarfitsigut suliarineqarsimanngitsutigut nammineq angalanikkut pisarpoq.

Nalunaarusiaq OGP-meersoq atuaruk