Borgmesteri Malik Berthelsen ukiortaami oqalugiaataa

Kangerlussuaq

Ukioq manna tassaavoq ukiorpassuarni Kangerlussuup sungiusimasatsituut atorneqaratut ingerlanissaani ukioq kingulliusoq.

Aammalu ukiorpassuarni Kangerlussuarmi nuannaralugu sulisimasorpassuit suliffissaarunnertik pissutigalugu najugaqarfimminnik qimatsisariaqalerfissaat.

Ukiorpassuarni nunarsuaq tamakkerlugu, Kangerlussuarmilu takornarialerinermik misilittagaqarluartuniit,


Kangerlussuup hoteliata tiguneqarnera isumalluarfigisimagaluarlugu,

isertuutissanngilara assorujussuaq tupigalugulu ilungersunartutut isigigakku

piffissaq taamaasereersoq Kangerlussuup qanoq atorneqarnissaanik Naalakkersuinikkut suli aalajangertoqannginnera.

Isumaqarpungalu tamanna kommunimut akileraarutitigut aningaasarpassuarnik annaasaqartussamut,

Kangerlussuarmilu innuttaasunut suliffeqarfinnullu siunissami sunik naatsorsuuteqarnissamminnut suli ilisimatinneqanngitsunut

attaqqinninnginnermik suliamillu pimoorussinnginnermik takutitsinerusoq.

Paasisinnaanngilaralu nunatsinni takornariaqarnikkut ineriartortitsinissamik anguniaqarfiusumi,

mittarfiit suli takinersaralugulu isumannaannersaat

aammalu tuttunik, umimmannik Sermersuarmillu takunninnissamik periarfissaginnerpaasup,

nunatta avataaniit siunissami ilumut suli miffigineqartuaannassanersoq sooq taamak aalajangerumaataarunneqartiginera.

Imaluunniit nipaatsumiguna aalajangiunneqareersimanersoq Kangerlussuup nunatta avataaniit nalinginnaasumik miffigineqarta
runnaarnissaa?


Arcic Umiaq Line

Nunarput takusassaqqissorpassuaqarnera eqqarsaatigalugu,

nunatta siammasinnerusumik aammalu sumiiffiit alutornartunik takusassaqqissullit

tikinneqartalernissaanik eqqarsartariaaseqarluni Arctic Umiaq Linep

nutaamik suleriuuseqalernera assorujussuaq nersualaarusuppara.

Qularinngilarami tamanna sumiiffinni pineqartuni inuussutissarsiuteqartunut pitsaasumik sunniuteqarumaartoq.


Kilaaseeraq – Kangaamiut atuarfia

Maniitsumi Kilaaseeqqap Atuarfia ullutsinnut naleqqukkunnaavissimasoq

ukiorpassuarnilu iluarsartuunneqarnissaa utaqqikatanneqarsimasoq,

kiisami ukioq manna iluarsartuunneqarnissaanut suliariumannittussarsiuussinissaq piariilerpoq.

Atuartut ilinniartitsisullu piffissami sivisuumi allatut ajornartumik sumiiffinni assigiinngitsuni atuartinneqartariaqarnerat ajuusaarutigigaluarlutigu,

atuarfiup isikkua pitsaassusaalu tujorminarsisimasutut isikkoqalernikuummat

assorujussuaq neriuppugut neqeroortitsinermi suliffeqarfiit arlallit

aamma kommunitta avataaneersut soqutiginnillutik neqerooqataajumaartut.

Ilanngullugulu ajuusaarutigaarput Kangaamiuni meeqqat atuarfiat iluarsartuunneqarnissaminut Maniitsumisuulli pisariaqartitsigaluaqisoq

suliffeqarfinnik neqeroortoqannginnera pissutigalugu suliaralugu suli aallartinneqarsinnaannginnera.


Nunatsinni naligiinnginneq

Kommunini naligiinnerusumik ineriartortitsinissaq ingerlanneqassappat

isumaqarpunga nunami sumiinnerluni paasiniarlugu,

ilaatigut tikip apummut mangulaartarnissaa eqqaamaneqartassasoq.

Isertuutissanngilaralu kommunit akornganni naligiinnginnerup annertusiartuinnartup

Naalakkersuisinikkut qanoq isumaqarfigineqarnera tusassallugu maqaaasisarakku.

Isumagami malillugu sulisinnaasut sumiiffimmut ataatsimut annertuumik eqiterutsinneqarnerat pissutigalugu,

nunatsinni sulinermi akissarsiaritinneqartartut 60% sinnerlugit Nuummiinnaq akissarsiaritinneqartarnerat,

kommunillu ilaanni utoqqaat pilersorneqartussat inuttussuseq aallaavigalugu marloriaammik amerlassuseqarnerat,

isumaqarpunga innuttaasut akornganni naligiinnginnerup Naalakkersuisinikkut

ulorianartutut isigineqarneratuulli ulorianartigigaluartoq.

Taamaattumik nunarput ataatsimut nukittuumik, naligiinnerusumillu inissisimassappat

kommunini tamani ilinniarsimassutsikkut nukittuunik aamma inoqartuaannarnissaa

Naalakkersuisinikkut pingaartinneqarnerusariaqaraluarpoq.

Pissutigalugu taakkuusarmata nukiit sumiiffimmut annertuumik

soorlu meeqqat atuarfiisa sunngiffimmilu sammisassat ingerlalluarnissaannut aamma annertuumik kivitseqataasartut.


Peqqinneq

Inuiaqatigiittut peqqinnerulernissarput politikkikkut pingaartinneqarpallaarsinnaagami?

Ukioqqortusiartornitsinni ukiunik akunnaatsuliisoqartillugu siullertut maluginiartagara tassaasarpoq,

suli peqqilluta asasagut nunarsuarmi maani najorsinnaanerisa qujamasuutigineqartarnera.

Taamaattumik nunatsinni tupamik pinngitsuuisinnaannginnerput Qallunaat Nunaannut sanilliullugu sisamariaammik annertunerusoq,

imigassartorsimanermik peqquteqartumik angerlarsimaffinni eqqissiviilliornerit,

suliffeqarfinnilu sulinngitsoortarnigut ataatsimut tamaasa ikilisissagutsigut,

isumaqarpunga Qeqqata Kommunianiit Timersoqatigiit Kattuffiannik suleqateqarluta

peqqinnerulernissatsinnik suleqataanerput pingaaruteqarlunilu pissusissamisoortoq.

Tassami meerartagut nappaatinut inuunitta pitsaassusaanut ajornerulersitsisartunut illersussagutsigit,

namminerlu ajornanngippat suli aalassarilluta qasujaallutalu 60-inik ukioqalernissarput angorusukkutsigu,

taava aalanerunissarput inuiaqatigiittut naleqartitatsinnut ilanngullugu

ileqqunngortittariaqaraluarparput.

Ukioqqortusiartornermi qaqqamut majuarnertut assersuunneqarsinnaavoq.

Pissutigalugu majuarneq anertikkarnaraluarluni qaqqap qaavaniit kusanartumik isikkivik isigisaq, inuunermik nuannersumik kingumut qiviarnermut assersuunneqarsinnaammat.


Sisorartarfiit - Apussuit

Sisorartarfiit ilorrisimaarluta inuuneqarnissatsinnut pingaarutillit ilagaat.

Ilisimavarpullu Europami sisoriartarfiit sisorarianit aammalu

aasakkut timersuutinik allanik

isikkivinnillu alakkaatitsinernik aningaasarsiutigalugit annertuumik ornigarluarneqartartut.

Taamaattumik innuttaasugut pitsaanerusumik sisoratarfeqarnissaasa saniatigut

majuartaatip aamma aasakkut umiarsuarnik takornariartaatinut ilaallutik Sisimiunut tikittartunut akiliillutik isikkivimmik alakkaasinnaalernissaat anguniarlutigu,

Sisimiuni sisorartarfiup illoqarfimmut qaninnerusumut nuunneqarnissaa aningaasaliiffigivarput.

Aammalu unnuisarfiit pitsaasunik isikkivilinni sisorarfiusinnaatigisunilu pilersinneqarsinnaanissaat neriuutigalutigu,

Apussuarni ATV-inut aqqusinniornissaq aamma ilanngullugu aningaasaliiffigivarput.

Maniitsorlu Nuummiit angallammik tikinneqariaannaanera eqqarsaatigalugu

Maniitsup eqqaani takusassat alutornartorpassuit allat ilagalugit,

Apussuit aningaasarsiorfissatut neqeruutigisinnaalernissaa isumaqarpunga pissanganartuusoq.


Meeqqat atuarfiat – inuussutissarsiutitigut ilinniartitaaneq

Aasaq Minngortuunnguup Atuarfiani naammassisut ilaat, Hans Ingemann Larsen,

kommunimi inuusuttoqatiminut tamanut maligassiuinera pillugu matumuuna nersualaarusuppara.

Hansimmi naammassisunut kommunimiit akissarsiaritinneqartartut pingasut tamakkerlugit,

tassa angusarissaarnerpaamut, ulloq ataaserluunniit atuanngitsoorsimannginnini pissutigalugit atuarfimminik paarsilluarsimanerpaatut

aammalu atuaqatiminut pissuserissaarnera pissutigalugu atuartutsialattut akissarsisinneqarpoq.

Hansillu taamatut akissarsisinneqarnerata takutippaa, ataqqinninnissamik ileqqorissaarnissamillu angerlarsimaffimmiit piumasaqarfigineqarnerup qanoq pingaaruteqartiginera.

Meeqqat atuarfianniit ilinniarfinnut ingerlaqqittartut amerlanerpaat ilinniarnertuunngorniarfinnut ingerlaqqittarnerat nuannaarutigigaluarlugu,

isumaqarpunga nukappiaqqat ilinniagaqarlersartut aammalu inuussutissarsiutigalugu ilinniarfinnut ingerlaqqittartut amerlanerulernissaat tamatta ilungersuutigisariaqaripput.

Taamaattumik nuannaarutigivara Kangerlussuarmi upalungaarsimanermut ilinniarfissaq

inuusuttatsinnit annertuumik soqutigineqarluni qinnuteqarfigineqarluarsimammat.

Neriuutigivaralu tamanna inuusuttut suli amerlanerusut inuiaqatigiinni akisussaaqataanermik tigusinissaannut annertusaaqataajumaartoq.

Sulisinnaasunimmi sumi tamaani annertuumik amigaateqaraluarluta,

inuusuttut amerlavallaat sulerinnginnerisa qanoq ilungersunartiginera,

angajoqqaanit, tamatsinnillu paasissallugu pingaaruteqarpoq.

Tamannami ilaatigut tunngavigalugu Maniitsumi aalisakkerivimmi kangiamiunik sulisussanik nutaanik 28-inik uani qaammammi tikittussanik akuersissuteqarpugut.

Maniitsullu angissusaa eqqarsatigalugu qularinngilara sulisut nutaat 28-it Maniitsumut

kommunetsinnullu pitsaasumik sunniuteqassasut.

Pissutigalugu, siullertut, Maniitsumi innuttaasut malunnaatilimmik amerleriassapput,

aappaattut, akileraarutitigut isertikkagut qaffariassapput,

pingajuattullu, aalisakkeriviup tunisassiorsinnaanera annertunerulissaaq.


Kilisaatit

Kilisaaassuit umiarsualivitsinni talittarnerat aalisarnerup kommunetsinni aningaasarsiornikkut qanoq pingaaruteqartigineranut takussutissaavoq.

Taamaattumik soorunami tapersersorlugulu isumalluarfigaarput

kilisaataatileqatigiit usingiaanermi pissutsinik pitsaanerulersitsiniarlutik

aammalu Qallunaat Nunaanni immikkoortiterilluni poortueqqittarnerit nunatsinni suliarineqarsinnaalernissaat anguniarlugu,

qerititsivissuarmik, eqqussiviusinnaasumillu annertuumik Sisimiuni pilersitsiniarnerat.

Isumaqarpungalu taamatut raajarniarfiusumut qaninnerusumi kilisaatit

usingiartarnerisa ingerlaannarnissaannik anguniagaqarneq,

nunarsuarmi mingutsitsinerup annikillisarnissaanut, nunatta peqataaffigiumallugu akuersisimaneranut, assorujussuaq tulluarlunilu silatusaarnerusoq.

Inuttut qanoq eqqaamaneqarusuppugut?

”Unnuaq tujorminaq naak qilammi ullorissat qaammariit

Illumiit anivunga, ikiorfissaarukkamami

Qimaavunga anivunga

unnuaru sinilerpata iserumaarama”

Siiva Fleischerip taallianisuulli qitornasi ikiortissaaruttutut misigisimallutik

unnuami toqqissisimaffissaraluaminni tujormillutik angerlarsimaffimminiit qimaasariaqartarnerat,

meeqqamut qanoq sakkortutigisimassanersoq takorloorsinnaavisiuk?

Meeqqat toqqissisimasumik inuuneqarnissaannut akorngutaasumik

inoqatinullu naakkittaatsumik pinnittarnerput,

ullut tamaasa radiokkut Alliap paasititsiniutaatigut tusartagarput, eqqarsaatigalugu

apequtigerusuppara, ileqqoq tamanna tujorminartoq angutitut, ataatatut,

anaanatulluunniit inuunitsinni ilumut ilisarnaatigerusunneripput?

Soorunami kikkulluunniit ileqquminnik pitsaanngitsunik allanngortitsinissaminnut inuunerminni periarfissinneqartariaqarmata,

aappaminnut aammalu “nuannariinnarlugu” sussuteqanngitsunut persuttaasartunut una oqariartuutigerusuppara,

inuunersi kingumut qujamasunnermik eqqaasarusukkussiuk,

taava nukisi sulinermut inuiaqatigiinnullu ajunngitsuliornermut atorsigit.

Soorlumi arnartatta assammik arsartartut nunarsuarmi pissartanngorniunnermut peqataaneranni takugipput,

arsartut maligassiuinermikkut aammalu meeraaneraniilli sungiusaasorisartagaasa nukiit piffissarlu peqqinnartumut atorsimasaat,

inuiaqatigiinni ataatsimoornermik nuannersumik tulluusimaarnermillu qanoq annertutigisumik pilersitsinersut.

Illillu sumilluunniit annikitsumik aamma ajunngitsulioqataanikkut ilaqutariinni inuunermik nuannernerulersitseqataasinnaavutit.

Meeqqanik paarsisartut

Meeqqat arlaannik peqquteqartumik angajoqqaaminniissinnaanngitsunut paarsisartut isumaga malillugu tassaapput inuiaqatigiinni sapiitsuliortut.

Pissutigalugu taakkuummata uagut tamatta sinnerluta meeqqap asanninnermik toqqissisimanermillu pisariaqartitaanik isumassorumallugit angerlarsimaffimminnut tikilluaqqusisut.

Isumaqarpungalu paarsisartut meeqqat ajunngitsumik inuuneqarnissaannik ulloq unnuarlu imminnut pilliutigalutik meeqqanut imminnut tunniussimanerat,

allaat ilaatigut siunissami nammineersinnaalersillugit ilinniakkamik naammassisaqartitsisarnerat,

meeqqamut, nunatsinnullumi angusaasoq imaannanngitsoq.

Taamaattumik Inatisartut Naalakkersuisullu nersulaarusuppakka paarsisartut pingaaruteqassusaat ataqqillugit,

atugassarititaasut pitsanngorsarneqarnissaanik, akileraartarnikkullu nalimassaasoqarnissaanik suliaqarniarlutik neriorsuuteqarmata.

Paarsisartunullu tamassinnut, misigisasi sakkortusinnaasaraluartut meeqqanut taamak angitigisumik uummateqarnersi pillugu innuttaasut sinnerlugit uummatinnik pisumik qujaffigingaarpassi.

Qujanaq.

Qujanaq.

Oqaaseq qujanaq inuunermi ileqqorissaarneruvoq, akeqaranilu.

Taamaattumik assorujussuaq nuannaralugulu tuppalliutigivara

Sisimiuni innarluutillit ornittagaaneersut, illumik assassorfigisinnaasaminnik ornittagaqartinneqarnertik,

timersortarfimmik atuisinnaatitaanertik, asiartinneqartarnitillu pissutigalugit,

allagartarsualisaarlutik kommunimut nuannaarlutik qujaffigiartormatigut.

Tassami nunarsuarmi ajussuseq pissaaneqarususserlu tunngavigalugit,

sorsunnermi meerarpassuit ataataarullutillu angerlarsimaffeeruttut,

inuuginnarumallutik nunaminniit qimarrattut,

naalungiarsuillu inorlaat annaanniarlugit napparsimavimmiit qimagussorneqartut eqqarsaatigalugit,

isumaqarpunga nunatsinni qujaffissatsinni qujasarnissarput amerlasuutigut puigortaripput.

Taamaattumik ilutsinnimi pilluarneq misigissagutsigu inuunermi aamma annikikkaluartut qujamasuutigisarnissaat eqqaamasarniartigit.

Inuunermimi qisuariaat peqqinnarnerpaaq tassaavoq nuannaarneq.



Soorlu Josva Kleist qungujunneq pillugu ima torrallaasimasoq;

“Asasaq, inoqat kinaluunniit

qungujullutit saattaringa,

tassaniippoq tunissutit anneq

nalilerneq sapertagara”

Qujanaq.