Borgmesteri Malik Berthelsen:

”Nipaasuseq misigimaqaara
iluga sunningaartuarmagu,
tikittutummi panna ittaraara
Pisorpaluttulik qimallugu”

Nunatsinni nunarsuup ilaanisuulli periarfissagut annertutiginngikkaluartut
nunatsinni qujamasuutigisarparput pinngortitap qanimut misiginissaanut taamak periarfissagissaartigaluta nunatsinni pilluarluta inuuneqaratta.

Tassami nunarsuarmioqatitta millionilikkaat ulluinnarminni imaasiallaannarlutik misigisinnaanngisaat, nipaassuseq, eqqissineq qujamasunnerlu, ulluinnarni imaasiallaannarluta uagut misigisinnaagatsigu, isumaqarpunga nunatsinni najugaqarnerput pillugu assorujussuaq iluatsitsisimasugut.

Inuiattut ullorsiornitsinni immikkut qutsavigerusuppara silaannarsualiartartoq Andreas Mogensen, ilaqutaalu, Kangerlussuarmeereerlutik ullumikkut Sisimiuniittut.
Andreas, innuttaasut sinnerlugit qutsavigerusuppakkit, kalaallit erfalasutta silaannarsuarmiit nunarsuarmioqatitsinnut tulluusimarutigeqisatsinnik saqqummerninni takutittarakkakku.
Tassuunakkut isumaqarpunga nunatta naalagaaffeqatigiinnut ilaanera takutissallugu ataqqillugulu pingaartikkit, taamaattumik Andreas, qujanaq!
Tamanna erfalasutsinnik ilusilersuisimasup suli ajunngikkaluaruni nammineq ilusilersukkami silaannarsuarmiit takutinneqarnera qanormitaavami tulluusimaarutigitigisimassagaluarpaa.

Kommunalbestyrelsimit tulluusimaarutigeqaarput Sisimiuni nammineq kajumissutsimik suliaqartunik piumassuseqaluartunik taamak amerlatigisunik nunaqqateqarnerput.
Nunaqqatigummi angajoqqaallu piumassuseqarluartut meerartatta peqqinnartumik sammisaqarnissaannik tapersersuillutik suleqataanerisigut takusinnaavarput meerartagut ukioq manna timersuutini assigiinngitsuni assorujusuaq angusarissaaqattaartut.

Isumaqarpungalu meerartatta sunngiffimmi nammineq soqutigisatik aallaavigalugit soqutigisaannik, timersornikkuinnaanngikkaluartoq, nammineq kiffaanngissusertik atorlugu aallussisarnerat pineqartunut assorujussuaq pingaaruteqartartoq.
Soorlumi nunaqqatitta inuusuttut, Anda Chanip, Finnip, Mukkikkullu, tamarmik Codap nersornaasiuttagaanik nersornaaseqarsimasut nipilersorneq aqqutigalugu namminiussusertik atorlugu piginnaanerminnik alutornarluinnartumik saqqummertarnermikkut takutittaraat inuit tamatta assigiinngitsunik pikkoriffeqartugut.
Taamatuttaaq Sisimiormioqaterput Inuuteq Storch, nunatsinneersunit siullersaalluni nunarsuarmi eqqumiitsulianik saqqummersitsisarfiit pingaarnersaasa ilaanni, upernaaq manna Italiami Venedig-imi nunat assigiinngitsut 40-it peqataaffigisaanni saqqummersitsisunut tulluusimaarnaqisumik peqataasoq takuarput.
Taamaasilluni Inuuteq Storh-ip suliaasigut illoqarfipput Sisimiut, nunarsuarmioqatitsinnut “Sisimiuni inuunermit assilisat” aqqutigalugit aamma nittarsaanneqarpoq. Inuuteq, ”Sisimiuni inuuneq” ilanngullugu nunarsuarmioqatitsinnut nittarsaarsinnaagakku qujanaq!

Qilanaarpugullu kommunitsinni piorsarsimassutsikkut nittarsaasussamik nutaamik ullumi ullup qeqqanut Katersugaasivimmi ivertitsinissamut, periarfissarlu iluatsillugu ukiuni kingullerni piorsarsimassutsikkut nittarsaassisorput Carl Christian Olsen, Puju uummammik pisumik qutsavigivarput, Puju qujanarsuaq!
Nunaqqaterput Johannes Reimer, oqaluttuarisaanermi nunatsinni aatsaat taamak qaffasitsigisumik taekwon-do-mi qitequtikkaanerpaanngorluni 8.dan-imik qitequteqalerluni Korea avannarlermiit ippassaani angerlarluni tikippoq, Johannes, angusannik imaannaanngitsumik pilluakutsoorit! Tassuunakkut inuusuttatsinnut maligassiuvivutit.

Nuannaarutigaarput Kommune Qeqertalik suleqatigalutigu, nunatta kitaani nuna allanngutsaaliukkap siullerpaap (Nationalpark), kommunitsinni pilersinneqarnissaa,
Naalakkersuisut suleqataanerisigut, EU-ip mingutsitsinngitsumik ineriartortitsinermut aningaasaliissutaasigut qulakkeerneqarmat. Taamaasilluta nunami allanngutsaaliukkami sumiiffimmi piniarnikkut isumalluutit atorneqarnerisa ingerlaannarnissaanik aammalu uumassusillit pinngortitallu illersorneqarnissaannik tunngaveqarluta piujuartitsinermik tunngavilimmik Kangerlussuarmi takornariaqarnikkut ineriartortitsisinnaanngussaagut.

Pilersitsiniarnermilu suleqatigisagut, ullumikkut aamma Sisimiuniittut, Wild Nature Foundation periarfissaq manna atorlugu aamma qutsavigaakka, isumalluarlutalu siunissami pitsaasumik suleqatiginissaannut.

Naammagisimaarinnilluta inuuneqarnissatsinnut pingaarnerpaat ilaat tassaapput nerisassat, ingammik ilitsoqqussaralugit nerisarisimasat.

Utoqqaat oqaaseqartartuata utoqqartatta atugaat paasisassarsiorfigalugit Sisimiuni angalanerani, utoqqartatsinnit apuunneqartuni initunerpaasoq tupaallaatigisatsinnik paasisarput tassaavoq, utoqqaat angerlarsimaffianni nerisaqarnermut tunngasut. Imaanngitsoq kaatsitaagamik.
Utoqqartatta kissaatigivaat kalaaliminertortinneqaraangamik ilitsoqqussaralugu iganeratut iganeqartarnissaat, soorlu qajuliinnarlugit qanga namminneq igasarnermisut.
Nammineq aamma uagut mamarisatsinnik nerinissatsinnik pingaartitsisarnerput eqqarsaatigissagaanni tamanna imminermini tupinnartuunngilaq.
Taamaasilluta tassuunakkut paasivarput utoqqartatsinnut kommunimiit atugassarititaasut allat qujanartumik naammasigisimaarneqarsimasut.
Isumaqarpunga ullumikkut ersinngitsumik ajornartorsiutitta annertuut ilaat tassaasoq kiserliorneq. Takorluulaariartigu qangatut pisinnaajunnaarsimatilluni ilaatigut radio tv-iluunniit ulluinnarni kisiisa “inooqatigalugit” inuuneq pineqartut ilaannut misigissutsikkut inuullu naleqassusaanut qanoq sakkortutigisimasinnaanissaa.
Taamaattumik kiserliornerup qanoq annikillisarneqarsinnaanera tamatsinnit eqqartussallugu isumaqarpunga pingaaruteqaraluartoq. Qularinngilarami ullormut oqaloqatigisinnaasanik isertoqalaartarnissaq pineqartunut assorujussuaq nuannaarutaassagaluartoq.

Umiarsualiveqarnerput aningaasarsiornitsinni pinngitsoorsinnaanngilarput. Taamaattumik kommunip nammineq talittarfiata tamakkiisumik atorluarneqarsinnaalernissaa anguniarlutigu, umiarsualiviup qaavata tamakkiisumik manngertumik qallersorneqarnissaa aammalu Paaraarsuup umiarsualiveqarnermut tunngasunik sanaartorfigineqarsinnaalernissaa anguniarlutigu Paaraarsuup qinnguata immerneqarnissaa ilanngullugu aningaasanik qaammat kingulleq immikkoortitsivigivagut. Neriuppugullu kingusinnerpaamik aappaagu suliarialugit aallartinneqarsinnaassasut.

Kiisami.
Kiisami Saviminilerinermik ilinniarfimmik nutaamik Sisimiuni sananissaq, Naalakkersuisuniit tunngaviusumik aalajangiunneqarmat soorunami assorujussuaq nuannaarutigivarput.
Tamanna, sanaartorneqarnerinnaaluunniit aallartinneqarpat qularutissaanngitsumik assorujussuaq uagutsinnut pitsaasumik sunniuteqartussaammat, aallartinneqarnissaanut isumalluarlutalu qilanaalereerpugut.
Tupaallaatigisatsinnik, kisianni aamma nuannaarutigisatsinnik takuarput Kangerlussuarmi upalungaarsimanermut ilinniarfittaaq inuusuttatsinnit assorujussuaq soqutigineqartoq.
Tassami inissat 22-iniit inuusuttagut 200-it ilinnialerusullutik qinnuteqarsimapput, tassuunakkullu takuarput ilinniarfimmik taamaattumik nunatsinni inuusuttagut ilumut pisariaqartitsisimasut.
Taamaattumik isumalluarpugut sineriatta nakkutigineqarneranut annaassiniarnermilu nammineq inuusuttagut amerlanerusut siunissami nakkutilliinermi peqataalernissaannut.
TV-ikkummi torrallallugit aallakaatitassiarineqarsimasuni, “Issittumi annaassiniartartut” aammalu
Sirius-ikkut tunup avannaarsuarni qimussimik nakkutilliisut, Sisimiormioqatitsinnik Alfred Olsen-imit, Kunuk Lennert-imiillu peqataaffigineqarsimasut isumaqarpunga inuusuttuulluni suliffigissallugit assorujussuaq soqutiginassasut.

Asasakka innuttaasut inuiattut ullusiornitsinni ullorsiorluarnissassinnik nuannisarnissassinnillu kissaappassi.
Qujanarlu ulloq aallarnerlugu persuarsiornartumik nuannersumillu tamaani peqatigigatsigut, qujanaq.