Greenland Science Week ukioq ataaseq allortarlugu novemberimi ingerlanneqartarpoq, ilisimatuut Kalaallit Nunaanni ilisimasassarsiortut katersortinneqartarlutik.
Qeqqata Kommunia 2021 tamakkiinngikkaluamik peqataaqqaarpoq, ukioq mannali ilisimatuunut atassuteqarnerulluta peqataassaagut nunat allat peqatigalugit, annermik USA.
Sisimiut eqqaani imeqarfiup killeqarfia aqqusaarlugu aqqusinermik pilersitsinissamut ingerlatsinissamullu ASN-imik nassuiaat sapaatip akunnera kingulleq Naalakkersuisut akuersissutigaat. Taamaalilluni Sisimiut Kangerlussuullu akornanni aqqusineq tamakkiisoq oqartussanit akuerineqarpoq.
Sisimiut eqqaani imeqarfiup killeqarfia aqqusaarlugu aqqusinermik pilersitsinissamut ingerlatsinissamullu ASN-imik nassuiaat sapaatip akunnera kingulleq Naalakkersuisut akuersissutigaat. Taamaalilluni Sisimiut Kangerlussuullu akornanni aqqusineq tamakkiisoq oqartussanit akuerineqarpoq.
Kitaani nuna eqqissisimatitaq nutaaq pillugu pilersaarutit saqqummiunniarlugit, borgmesterit marluusut Ane Hansen aamma Malik Berthelsen Qeqertalimmi Qeqqata Kommunianilu juunimi ulluni qulini angalassapput. Innuttaasunik peqateqarluni pilersaarutinik eqqartuinissaq borgmesterit qilanaarivaat. Borgmesterit siunnersuutigivaat, nuna eqqissisimatitaq nutaaq kujataani Kangerlussuarmit avannamut Qeqertarsuup tunuanut annertussuseqassasoq.
Nutaarsiassaq atuaruk Ulloq 1. juni 2022Kitaani nuna eqqissisimatitaq nutaaq pillugu pilersaarutit saqqummiunniarlugit, borgmesterit marluusut Ane Hansen aamma Malik Berthelsen Qeqertalimmi Qeqqata Kommunianilu juunimi ulluni qulini angalassapput. Innuttaasunik peqateqarluni pilersaarutinik eqqartuinissaq borgmesterit qilanaarivaat. Borgmesterit siunnersuutigivaat, nuna eqqissisimatitaq nutaaq kujataani Kangerlussuarmit avannamut Qeqertarsuup tunuanut annertussuseqassasoq.
Nutaarsiassaq atuaruk Ulloq 6. september 2021Naalakkersuisut aamma Qeqqata Kommuniatalu Oxford Global Projects (OGP) imissimavaat Arctic Circle Road pillugu arlaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik navianassusaanik nalilersueqqullugu. Navianassusaa pillugu nalilersuinermi uani anguniagassatut aalajangersakkat tassaapput: i) ingerlanniagaq nalunaajassallugu, ii) suliniummi aningaasartuutinut, anguniagassatut pilersaarusiamut iluaqutaasinnaasunullu tunngasut suut navianarsinnaasut kinaassusersiunngitsumik aamma arlaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik nalunaajassallugit, aamma iii) suliniutip siunissami ingerlariaqqinnissaa pillugu inassuteqaasiornissaq.
Nutaarsiassaq atuaruk Amerlanerusut takukkit