Sisimiuni imminut toquttarnerup pinaveersaartinnissaanut pikkorissarsimasunik peqarpoq, taakkulu tullinnguuttutigut pilersaaruteqarput:
Sisimiuni Amerloq-mi sisamanngorneq maajip 16-iani nal. 19.30 innuttaasunik ataatsimiisitsineq.
Inuit ataasiakkaat aliasuuteqarnerisa ukkatarinissaat ataatsimiinnerup siunertarinngilaa, ataatsimoorlutali imminut toquttarnerup qanoq unitsissinnaanera siunertaralugu.
• Illoqarfitsinni imminut toquttarneq unitsinniarlugu ataatsimoorluta qanoq iliorsinnaavugut?
Innuttaasunut ataatsimiisitsinermi Ilaqutariinnermut Isumaginninnermullu ataatsimiititaliami siulittasoq Hans Frederik Olsen peqataassaaq
Illoqarfimmi innuttaasut sapinngisamik amerlasuut takkunnissaat neriutigaarput, taamaalilluta suliassaq oqimaatsoq ataatsimoorluta kivitseqatigiissutigisinnaaniassavarput.
Ukioq manna Kangerlussuarmi marlunnik imminut toquttoqarsinikuunera tunngavigalugu, ippassaq 2019-imi maajip 15-iani Kangerlussuarmi innuttaasunik ataatsimiisitsisoqarpoq. Innuttaasunut ataatsimiisitsinermut orniguttut arlalissuupput. Nunaqarfimmit utertitsivigineqarnerit pitsaasuupput, arlaqartullu ikiorserneqarnikuullutik. Piffissami qaninnermi nunaqarfimmi malitseqartitsilluni ataatsimiisitsinermik ingerlatsisoqassaaq.
Nunaqarfiit Sarfannguit Itillerlu aamma ukkatarineqarput, nunaqarfimmi innuttaasut Sisimiunit imminut toquttarnermut pinaveersaartitsisunit naapinneqarlutik.
Sisimiuni Ilaqutariinnut Kiffartuussivimmi Dorthe Margrethe Møller aqutsisuuvoq, ikiuigasuartartunullu siuttutut inissisimasuuvoq kiisalu imminut toquttarnermut pinaveersaartitsisunut ataqatigiissaarisuulluni, ima oqarpoq:
”Tamanna ilungersunarluinnartuuvoq, Sisimiuni ilaqutariit inuillu ataasiakkaat amerlasuut eqqugaapput. Sapinngisannguarput tamaat iliuuseqarpugut, arlalippassuarnillu oqaloqatiginnittarninik ingerlatsilluta”.
Qeqqata Kommunia MISI-mi taamaallaat tarnip pissusiinik ilisimasalinnik, meeqqanik oqaloqatiginninnerinnarmik ingerlatsisartunik sulisoqarpoq.
Pisuni ilungersunarluinnaqqissaartuni Ilaqutariinnik Kiffartuussivik oqaloqatiginninnernik ingerlatsisinnaanngikkaangami, avataanit tarnip pissusiinik ilisimasalinnut imaluunniit qoaloqatiginnittartunut (psykoterapeutinut) innersuussisoqarsinnaavoq.
Dorthe Margrethe Møller Canada-mi najugaqarnermini misilittagaqarpoq, tassani eqqugaasut inuunerminnik ingerlatitseqqissinnaaniassammata, annertuumik siunnersuinernik tapersersuinernillu ingerlatsinikkut pitsaasunik angusaqarsimapput. Tamannalu tunngavigalugu toqukkut annaasaqarnerat pissutigalugu ikorfartoqatigiinnut neqeroorfigineqartarput, ilaqutariillu ataasiakkaat ilaqutariinnut siunnersorneqartarlutik.
”Sisimiuni unnugu innuttaasunik ataatsimiisitsinissatsinnut qilanaarpugut. Innuttaasut tusaanissaat, imminullu toquttarnerup pinaveersaartinnissaanut unitsinnissaanullu suliniutissanik isumassarsiassanillu pisariaqartitsivugut – ataatsimoorluta qanoq iliorsinnaavugut?”
Ilaqutariit arlaqartut eqqugaasarmata, oqaloqatigiittarnissamut eqimattakkaarlunilu ingerlatsisarnissamut annertuumik pisariaqartitsinerup kingunerisinnaavaa, avataanit aningaasaliissutissanik nukissanillu pissarsiornissaq.
Imminut toqunnissamik sioorasaarisumik, imaluunniit kammalaatigilluinnakkannik ilaqutaasumilluunniit imminut toqunnissamik sioorasaarisumik imaluunniit imminut toqoriarsimasumik misigisaqarsimaguit, Sisimiuni isumaginninnikkut pigaartumut oqarasuaat 530197-imut, Maniitsumi isumaginninnikkut pigaartumut oqarasuaat 487200-imut saaffiginnissinnaavutit
Maniitsumut nunaqarfiinullu pilersaarutit suliniutissallu sapaatip akunnerata tulliani nalunaarutigineqassapput.